Merenkulun ohjausjärjestelmien älykäs diagnostiikka : innovaatio- ja tekno-logiatiekartta, datankeruu käytännössä ja sovelluskohteet

Abstract

Merenkulun digitalisaatioon ja kehitysprojektien harmonisointiin liittyy haasteita ja tuntemattomia kehityspolkuja; Eri toimittajien tiedonkeruujärjestelmät pitäisi saada palvelemaan yhtä laivasto- tai aluskohtaisia toimintoja ohjaavaa, valvovaa ja palvelevaa järjestelmää. Järjestelmätoimittajien laitteet ja ratkaisut ovat suunniteltu toimivaksi muiden toimittajien laitteista ja ohjelmistoista erillisinä järjestelminä, eivätkä ne useinkaan tietoteknisessä mielessä keskustele keskenään. Samankaltainen haaste liittyy myös järjestelmistä kerätyn datan käyttöasteeseen. Datan käyttö jää usein kertaluonteiseksi, vaikka se voisi palvella pitkiä aikoja esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmissä ja yritysten päätöksenteossa.

Työssä käytiin läpi potkurilaitejärjestelmien digitalisoitumisen nykytilaa ja prosesseja sekä tutkittiin ja tunnistettiin käytännön kehitysprojektin kautta tulevaisuuden kehitystarpeita. Työssä myös käytiin läpi tarvittava datankeräys, joka mahdollisti laitekohtaisen käyttöastetiedon tallentamisen, profiloinnin, sekä periaatetasolla datan jatkokäytön toimeksiantajan ja loppuasiakkaan toiminnanohjauksessa. Pilottiprojektissa tallennettiin ja käsiteltiin hinaajaluokan potkurilaitteen ohjausjärjestelmän prosessidataa.

Työn tavoitteena oli tutkia, voitaisiinko eri datankeruu-online-järjestelmistä innovoida uusi tuote, palvelu tai prosessi, joka linkittyisi mahdollisimman moneen loppuasiakkaan ja toimeksiantajan järjestelmään. Käytännön projektin toteutuksen yhteydessä syntyi kehitysvaiheita ohjaava Stage Gate -prosessikaavio ja kokonaisvaltainen mittaamista, datan keruuta ja käyttöä kuvaava innovaatiotiekartta. Tulosten tai päätelmien perusteella voitiin sanoa, että muun muassa yksinkertaisen käyttötuntidatan arvo moninkertaistui, kun se sama tieto palveli useita järjestelmiä ja parhaimmillaan opetti käyttäjiään tekemään parempia päätöksiä ja palveli hyvin esimerkiksi luotettavuuskeskeistä kunnossapitostrategiaa. Tulevaisuuden kehityspolkuja arvioitiin myös asiakaskyselyn avulla. Kyselyn avulla saatiin selville, että asiakkaat ymmärsivät palvelumallien muutoksesta ja digitalisoinnista riittävästi voidakseen omaksua niiden käytön. Lopuksi voitiin todeta, että projektissa olisi jatkokehityksen tarpeita ja että kaikkia suunniteltuja tutkimusmenetelmiä ja tuloksia ei voitu vielä hyödyntää – ainakaan tämän opinnäytetyön tarpeisiin. Työstä syntyi myös käytännön liiketoiminnan mahdollisuus, kun tarkasteltiin kehitetyn tuotteen kannalta kaikkien päivitettävissä olevien ohjausjärjestelmien määrää.