Palvelumuotoilu työkaluna palvelukokemuksen kehittämisessä: heimojen välisen yhteistyön parantaminen asiakastapahtumissa
Seppänen, Mari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111029126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111029126
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, miten palvelumuotoilua voidaan soveltaa Yritys X:ssä palvelukokemuksen parantamiseksi. Tutkimuskysymyksenä on, voiko Design Sprint -menetelmä toimia tehokkaana välineenä asiakastapahtumien suunnittelussa samalla edistäen eri heimojen välistä yhteistyötä Yritys X:ssä. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä asiakaspolun merkityksestä eri asiakasprosesseissa sekä korostaa yrityksen sisäisen yhteistyön merkitystä palvelukokemukselle. Opinnäytetyön pyrkimyksenä on parantaa yrityksen sisäistä yhteistyötä, jotta asiakasprosessit sujuvat paremmin ja samalla ovat kustannustehokkaampia.
Teoreettisessa viitekehyksessä palvelumuotoilu on rajattu Design Sprint -menetelmään sen tehokkuuden ja yhteiskehittämisen mahdollistamisen vuoksi. Lisäksi teoreettiseen viitekehykseen on sisällytetty asiakaspolku ja sen vaiheet, koska ne tukevat asiakaskokemusta ja Design Sprint menetelmän soveltamista tapahtuman suunnittelussa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin teemahaastatteluja, SWOT-analyysiä ja Service Blueprint -menetelmää. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea Yritys X:n asiantuntijaa eri heimoista. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää heimojen välisen yhteistyön toimivuutta ja tiedonkulua sekä mahdollisuuksia niiden kehittämiseen. Haastatteluilla pyrittiin myös saamaan tietoa palvelumuotoilun menetelmien käytöstä sekä näkemyksiä asiakaskokemuksesta. Tutkimus on toteutettu aikavälillä kevät 2023-syksy 2023.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Design Sprint -menetelmä tarjoaa hyödyllisen työkalun asiakastapahtumien suunnitteluun ja edistää samalla heimojen välistä yhteistyötä. Voidaan nähdä, että tapahtumaheimo integroituu paremmin muiden heimojen kanssa Design Sprint -prosessin avulla, mikä vaikuttaa positiivisesti asiakastapahtumien onnistumiseen.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että Design Sprint on hyödyllinen väline Yritys X:n asiakastapahtumien suunnittelussa ja heimojen välisen yhteistyön edistämisessä. Opinnäytetyö tukee palvelumuotoilun käyttöä organisaatiossa ja korostaa sen merkitystä asiakaskokemuksen parantamisessa. Lisäksi työ tarjoaa suosituksia Design Sprint -menetelmän jatkokehityksestä ja sen laajemmasta hyödyntämisestä Yritys X:ssä.
Teoreettisessa viitekehyksessä palvelumuotoilu on rajattu Design Sprint -menetelmään sen tehokkuuden ja yhteiskehittämisen mahdollistamisen vuoksi. Lisäksi teoreettiseen viitekehykseen on sisällytetty asiakaspolku ja sen vaiheet, koska ne tukevat asiakaskokemusta ja Design Sprint menetelmän soveltamista tapahtuman suunnittelussa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin teemahaastatteluja, SWOT-analyysiä ja Service Blueprint -menetelmää. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea Yritys X:n asiantuntijaa eri heimoista. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää heimojen välisen yhteistyön toimivuutta ja tiedonkulua sekä mahdollisuuksia niiden kehittämiseen. Haastatteluilla pyrittiin myös saamaan tietoa palvelumuotoilun menetelmien käytöstä sekä näkemyksiä asiakaskokemuksesta. Tutkimus on toteutettu aikavälillä kevät 2023-syksy 2023.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Design Sprint -menetelmä tarjoaa hyödyllisen työkalun asiakastapahtumien suunnitteluun ja edistää samalla heimojen välistä yhteistyötä. Voidaan nähdä, että tapahtumaheimo integroituu paremmin muiden heimojen kanssa Design Sprint -prosessin avulla, mikä vaikuttaa positiivisesti asiakastapahtumien onnistumiseen.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että Design Sprint on hyödyllinen väline Yritys X:n asiakastapahtumien suunnittelussa ja heimojen välisen yhteistyön edistämisessä. Opinnäytetyö tukee palvelumuotoilun käyttöä organisaatiossa ja korostaa sen merkitystä asiakaskokemuksen parantamisessa. Lisäksi työ tarjoaa suosituksia Design Sprint -menetelmän jatkokehityksestä ja sen laajemmasta hyödyntämisestä Yritys X:ssä.