Traumainformoitu lähestymistapa perusterveydenhuollossa : sosiaali- ja terveysaseman malli

Abstract

Tutkimukset ovat osoittaneet, että traumaattisille tapahtumille altistumisella on kielteisiä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Yksilölliset, ihmissuhteiden väliset ja kollektiiviset traumat ovat myös erittäin yleinen ja kallis terveysongelma. Näin ollen suuri osa perusterveydenhuoltoon hakeutuvista ihmisistä, joilla on terveysongelmia, on kokenut trauman elämänsä aikana. On tärkeää, että terveydenhuollossa ymmärretään trauman laajuus ja kuinka se voi vaikuttaa potilaan kokemuksiin terveydenhuollossa.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää traumainformoidun lähestymistavan valmiuksia perusterveydenhuollon vastaanotoilla sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda traumainformoitu lähestymistapa näkyväksi sote-keskuksessa, luoda traumainformoidun lähestymistavan malli ja lisätä henkilöstön tietoa traumainformoidun lähestymistavan hyödyistä.

Opinnäytetyön toteuttamistapana oli toimintatutkimus. Suunnitteluvaiheessa kartoitettiin henkilöstön valmiuksia traumatisoituneen potilaan tunnistamiseen liittyen, sekä ajatuksia traumainformoidusta lähestymistavasta. Aineistonkeruu toteutettiin ryhmähaastatteluna, jonka aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Analyysin tuloksena nousi esiin kolme merkittävää näkökulmaa: laaja-alaisen osaamisen vahvistaminen, ammatillisen itsetuntemuksen korostuminen, sekä kohtaamisen mahdolliset esteet. Aiemman tutkimustiedon ja haastatteluissa nousseiden näkökulmien ohjaamana muodostettiin sosiaali- ja terveysaseman traumainformoidun lähestymistavan malli ja perehdytysmateriaali. Traumainformoidun lähestymistavan sisältämistä kohtaamisista erityyppisillä sosiaali- ja terveysaseman vastaanotoilla kerättiin kokemuksia ja näitä kartoitettiin työn reflektiovaiheessa. Sosiaali- ja terveysaseman traumainformoitua mallia kehitettiin näiden kokemusten perusteella. Osallistujat kokivat traumainformoidut vastaanottotilanteet tärkeiksi potilaan hyvän hoidon kannalta. Tärkeänä havaintona esiin nousi myös se, että traumainformoitu lähestymistapa ei tarvitse ylimääräisiä välineitä eikä varsinaisesti sitä varten luotua erillistä aikaa. Rakenteista tuleva paine, kuten kiire, koettiin kuitenkin traumainformoidun vastaanottojen haasteena. Jatkotutkimusehdotukseksi ehdotetaan traumainformoidun lähestymistavan tutkimista suhteessa henkilöstön työhyvinvointiin, sekä traumojen systemaattiseen seulontaan tähtäävien työkalujen kehittämistä.

Many people who come to primary care with health problems have experienced trauma in their lifetime. It is important for healthcare providers to understand the extent of trauma and how it can affect patients' experiences of healthcare.

The aim of this thesis was to develop the capacity of a trauma-informed approach in primary care practices. The aim of the thesis was to make the trauma-informed approach visible, to create a model of the trauma-informed approach and to increase staff knowledge about the benefits of the trauma-informed approach.

The thesis is an action research project. First, the opinions of the staff were asked regarding the identification of traumatised patients. The data collection was carried out as a group interview. Three aspects emerged from the analysis: strengthening broad competences, professional self-esteem, and potential barriers to encounter.

The theory and the perspectives that emerged from the interviews formed the basis of the trauma-informed model induction material. The participants in the study worked in a trauma-informed way and observed this way of working. A trauma-informed approach was considered important. The fact that the trauma-informed approach does not need additional tools, or a specific time dedicated to it was also highlighted. The rush at work was perceived as a challenge for trauma-informed receptions.

Further research is proposed to investigate the trauma-informed approach in relation to staff well-being, and to develop tools for systematic screening of trauma.