Unen merkitys palautumisessa : opas työikäisille parempaan palautumiseen
Karppinen, Katja; Viertola, Helmi; Viianen, Jenna (2023)
Karppinen, Katja
Viertola, Helmi
Viianen, Jenna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111329240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111329240
Tiivistelmä
Uni on ihmisen yksi elinehto. Unen aikana tapahtuu monia eri muutoksia elimistössä, kuten kudosvaurioiden korjaantumista ja uudelleen rakentumista. Suurin osa palautumisesta tapahtuu unen aikana. Palautumista tapahtuu psykologisella ja fyysisellä tasolla. Palautumista tukevia tekijöitä ovat esimerkiksi monipuolinen ravinto, säännöllinen liikunta sekä stressin hallintakeinot.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille unen tärkeyttä ja merkitystä kokonaisvaltaisessa palautumisessa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Tarkoituksena oli muodostaa opas, jonka sisällöstä on hyötyä niille, jotka kärsivät unen haasteista sekä riittämättömästä palautumisesta. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli KYVYKÄS-hanke.
Opasta varten teetettiin Matkailu- ja ravintola-alan (MaRa) työntekijöille alkukysely, jonka tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tottumuksia ja haasteita vastaa jilla oli uneen ja palautumiseen liittyen. Oppaan sisältö koottiin alkukyselyn vastausten perusteella, ja se sisältää teoriatietoa uneen ja palautumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä kolme rentoutusharjoitusta. Opas on kohdennettu työikäisille, mutta kaikki voivat hyötyä sen sisällöstä.
Oppaan asiasisällön pohjalta toteutettiin työpaja, jonka tarkoituksena oli käydä osallistujien kanssa läpi konkreettisia keinoja siitä, miten tehostaa laadukasta unta ja onnistunutta palautumista. Työpaja koostui teoriaosuudesta sekä rentoutusharjoitteista. Työpajan jälkeen osallistujille jaettiin opas sähköisessä muodossa. Työpajaan osallistuneille laadittiin loppukysely, jonka tavoitteena oli selvittää, kuinka onnistunut työpaja oli. Samalla selvitettiin, olivatko osallistujat hyödyntäneet oppaan ja työpajan sisältöä.
Loppukyselystä selvisi, että vastanneet olivat hyödyntäneet oppaan teoriasisältöä, mutta eivät rentoutusharjoitteita. Jatkokehitysehdotuksena on, että interventiota testattaisiin isommalle otantaryhmälle sekä pidemmällä aikavälillä. Toisena jatkokehitysideana on kohderyhmän muutos eri ikäluokille, esimerkiksi lapsille ja nuorille tai korkeakouluopiskelijoille.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille unen tärkeyttä ja merkitystä kokonaisvaltaisessa palautumisessa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Tarkoituksena oli muodostaa opas, jonka sisällöstä on hyötyä niille, jotka kärsivät unen haasteista sekä riittämättömästä palautumisesta. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli KYVYKÄS-hanke.
Opasta varten teetettiin Matkailu- ja ravintola-alan (MaRa) työntekijöille alkukysely, jonka tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tottumuksia ja haasteita vastaa jilla oli uneen ja palautumiseen liittyen. Oppaan sisältö koottiin alkukyselyn vastausten perusteella, ja se sisältää teoriatietoa uneen ja palautumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä kolme rentoutusharjoitusta. Opas on kohdennettu työikäisille, mutta kaikki voivat hyötyä sen sisällöstä.
Oppaan asiasisällön pohjalta toteutettiin työpaja, jonka tarkoituksena oli käydä osallistujien kanssa läpi konkreettisia keinoja siitä, miten tehostaa laadukasta unta ja onnistunutta palautumista. Työpaja koostui teoriaosuudesta sekä rentoutusharjoitteista. Työpajan jälkeen osallistujille jaettiin opas sähköisessä muodossa. Työpajaan osallistuneille laadittiin loppukysely, jonka tavoitteena oli selvittää, kuinka onnistunut työpaja oli. Samalla selvitettiin, olivatko osallistujat hyödyntäneet oppaan ja työpajan sisältöä.
Loppukyselystä selvisi, että vastanneet olivat hyödyntäneet oppaan teoriasisältöä, mutta eivät rentoutusharjoitteita. Jatkokehitysehdotuksena on, että interventiota testattaisiin isommalle otantaryhmälle sekä pidemmällä aikavälillä. Toisena jatkokehitysideana on kohderyhmän muutos eri ikäluokille, esimerkiksi lapsille ja nuorille tai korkeakouluopiskelijoille.