Afasian vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Antila, Iina; Tienhaara, Miia (2023)
Antila, Iina
Tienhaara, Miia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111429358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111429358
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä laadittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus afasian vaikutuksista sosiaalisiin suhteisiin. Opinnäytetyössä vastattiin tutkimuskysymykseen, Miten afasia vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin? Tavoitteena oli lisätä tietämystä afasian vaikutuksesta afaatikon sosiaalisiin suhteisiin, kertoa afaattisen henkilön sosiaalisten suhteiden muutoksista ja syistä. Lisäksi tavoitteena oli vähentää afaatikoiden kommunikointiin liittyviä stigmoja.
Opinnäytetyössä perehdyttiin afasiaa sairastavien henkilöiden ongelmiin kommunikoinnissa sekä niiden vaikutuksista heidän sosiaalisiin suhteisiinsa. Lisäksi opinnäytetyössä perehdyttiin kommunikoinnissa ilmeneviin puheen tuottamisen ja ymmärtämisen haasteisiin sekä afasiaan sairautena.
Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineistoa haettiin kansainvälisistä ja suomalaisista tietokannoista. Hakusanat olivat suomen- ja englanninkielisiä. Tutkimusaineistoa haettaessa käytettiin erilaisia rajauksia, kuten vuosilukua. Tieteellisiä artikkeleja oli yhdeksän. Opinnäytetyön analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä, tuloksiksi saatiin pääluokkatasolla kommunikoinnin muutokset, sosiaalisten verkostojen muutokset, psyykkisen jaksamisen muutosten vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin sekä toiminnallisen arjen muutokset sosiaalisiin suhteisiin.
Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että afaatikon sosiaaliset suhteet kapenivat huomattavasti sairastumisen jälkeen. Keskusteluvaikeudet olivat suuressa roolissa ystävyyssuhteiden menetyksiin sekä perheen sisäisten suhteiden haasteisiin. Uusia ystävyyssuhteita haettiin vertaistukiryhmistä tai muista afaatikoista, mutta moni koki silti kaipuuta vanhoihin menetettyihin ystäviin ja arkipäiväisiin keskusteluihin esimerkiksi naapureiden kanssa. Keskustelutaitojen kehittyessä sosiaalisia suhteita kehittyi myös lisää ja arkipäiväiset keskustelut lisääntyivät luultavasti afaatikon itsevarmuuden kehittymisen myötä.
Opinnäytetyö on suunnattu afasiaan sairastuneille, heidän omaisilleen sekä muulle lähipiirille. Työstä voivat hyötyä myös terveydenhuollon ammattilaiset, jotka kohtaavat afaatikkoja työssään.
Opinnäytetyössä perehdyttiin afasiaa sairastavien henkilöiden ongelmiin kommunikoinnissa sekä niiden vaikutuksista heidän sosiaalisiin suhteisiinsa. Lisäksi opinnäytetyössä perehdyttiin kommunikoinnissa ilmeneviin puheen tuottamisen ja ymmärtämisen haasteisiin sekä afasiaan sairautena.
Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineistoa haettiin kansainvälisistä ja suomalaisista tietokannoista. Hakusanat olivat suomen- ja englanninkielisiä. Tutkimusaineistoa haettaessa käytettiin erilaisia rajauksia, kuten vuosilukua. Tieteellisiä artikkeleja oli yhdeksän. Opinnäytetyön analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä, tuloksiksi saatiin pääluokkatasolla kommunikoinnin muutokset, sosiaalisten verkostojen muutokset, psyykkisen jaksamisen muutosten vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin sekä toiminnallisen arjen muutokset sosiaalisiin suhteisiin.
Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että afaatikon sosiaaliset suhteet kapenivat huomattavasti sairastumisen jälkeen. Keskusteluvaikeudet olivat suuressa roolissa ystävyyssuhteiden menetyksiin sekä perheen sisäisten suhteiden haasteisiin. Uusia ystävyyssuhteita haettiin vertaistukiryhmistä tai muista afaatikoista, mutta moni koki silti kaipuuta vanhoihin menetettyihin ystäviin ja arkipäiväisiin keskusteluihin esimerkiksi naapureiden kanssa. Keskustelutaitojen kehittyessä sosiaalisia suhteita kehittyi myös lisää ja arkipäiväiset keskustelut lisääntyivät luultavasti afaatikon itsevarmuuden kehittymisen myötä.
Opinnäytetyö on suunnattu afasiaan sairastuneille, heidän omaisilleen sekä muulle lähipiirille. Työstä voivat hyötyä myös terveydenhuollon ammattilaiset, jotka kohtaavat afaatikkoja työssään.