Työtyytyväisyys sosiaalihuollon asiakasneuvonnassa: kymenlaakson hyvinvointialueella
Salmelainen, Heli (2023)
Salmelainen, Heli
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111429446
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111429446
Tiivistelmä
Sosiaalialalla työtyytyväisyys on puhuttanut jo pitkään. Monet työntekijät ovat tyytymättömiä työhönsä ja harkitsevat alan vaihtoa. Työvoiman saatavuus ja pysyvyys on usein haasteellista. Tulevien eläköitymisten myötä tilanne uhkaa pahentua entisestään. Työtyytyväisyyden parantaminen on ensiarvoisen tärkeässä roolissa riittävän työvoiman takaamiseksi jatkossakin.
Kymenlaakson hyvinvointialue ymmärsi työtyytyväisyyden tärkeyden ja halusi saada tietoa heidän sosiaalihuoltonsa asiakasneuvonnan työntekijöiden työtyytyväisyydestä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakasneuvonnan tämänhetkinen työtyytyväisyystilanne ja löytää mahdollisia kehitysehdotuksia työtyytyväisyyden parantamiseksi. Keskeisinä tutkittavina työtyytyväisyyden osa-alueina olivat työn sisältö, työyhteisö, esihenkilötyö sekä urakehitys ja oppiminen.
Tutkimus toteutettiin anonyyminä Webropol-kyselynä. Asiakasneuvonnassa työskenteli tutkimushetkellä 13 henkilöä, joista jokainen vastasi kyselyyn. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Vastaajilla oli myös mahdollisuus antaa kehitysehdotuksia avointen kysymysten avulla.
Tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys sosiaalihuollon asiakasneuvonnassa on pääosin kiitettävällä tasolla jokaisella osa-alueella. Työntekijät pitivät työyhteisöä erinomaisena, esimiestyötä laadukkaana, työn sisältöä merkityksellisenä ja mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittämiseen hyvinä. Kehityskohteiksi nousivat työkäytänteiden selkiyttäminen yhteistyötahojen kanssa sekä viestinnän tehostaminen varsinkin ylemmän johdon osalta. Osa koki myös työmäärän, asiakkaiden haastavat tilanteet sekä jatkuvan kehittämisen kuormittavana. Myös työyhteisön yhteistä aikaa kaivattiin lisää sekä lisämahdollisuuksia tilanteista keskusteluun esimiehen kanssa.
Kymenlaakson hyvinvointialueen ei tarvitse olla huolissaan sosiaalihuollon asiakasohjaajien työtyytyväisyydestä, mutta työtyytyväisyyden parantamiseksi entisestään on syytä selventää työkäytänteitä, parantaa viestintää, tasapainottaa työntekijöiden työmäärää, lisätä työyhteisön yhteistä aikaa ja pyrkiä löytämään ratkaisuja kuormittaviin tilanteisiin. Tämä parantaisi työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista entisestään. Työtyytyväisyyttä on myös syytä mitata ja kehittää jatkossakin parhaan tuloksen saamiseksi ja hyvän tyytyväisyystason ylläpitämiseksi.
Kymenlaakson hyvinvointialue ymmärsi työtyytyväisyyden tärkeyden ja halusi saada tietoa heidän sosiaalihuoltonsa asiakasneuvonnan työntekijöiden työtyytyväisyydestä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakasneuvonnan tämänhetkinen työtyytyväisyystilanne ja löytää mahdollisia kehitysehdotuksia työtyytyväisyyden parantamiseksi. Keskeisinä tutkittavina työtyytyväisyyden osa-alueina olivat työn sisältö, työyhteisö, esihenkilötyö sekä urakehitys ja oppiminen.
Tutkimus toteutettiin anonyyminä Webropol-kyselynä. Asiakasneuvonnassa työskenteli tutkimushetkellä 13 henkilöä, joista jokainen vastasi kyselyyn. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Vastaajilla oli myös mahdollisuus antaa kehitysehdotuksia avointen kysymysten avulla.
Tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys sosiaalihuollon asiakasneuvonnassa on pääosin kiitettävällä tasolla jokaisella osa-alueella. Työntekijät pitivät työyhteisöä erinomaisena, esimiestyötä laadukkaana, työn sisältöä merkityksellisenä ja mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittämiseen hyvinä. Kehityskohteiksi nousivat työkäytänteiden selkiyttäminen yhteistyötahojen kanssa sekä viestinnän tehostaminen varsinkin ylemmän johdon osalta. Osa koki myös työmäärän, asiakkaiden haastavat tilanteet sekä jatkuvan kehittämisen kuormittavana. Myös työyhteisön yhteistä aikaa kaivattiin lisää sekä lisämahdollisuuksia tilanteista keskusteluun esimiehen kanssa.
Kymenlaakson hyvinvointialueen ei tarvitse olla huolissaan sosiaalihuollon asiakasohjaajien työtyytyväisyydestä, mutta työtyytyväisyyden parantamiseksi entisestään on syytä selventää työkäytänteitä, parantaa viestintää, tasapainottaa työntekijöiden työmäärää, lisätä työyhteisön yhteistä aikaa ja pyrkiä löytämään ratkaisuja kuormittaviin tilanteisiin. Tämä parantaisi työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista entisestään. Työtyytyväisyyttä on myös syytä mitata ja kehittää jatkossakin parhaan tuloksen saamiseksi ja hyvän tyytyväisyystason ylläpitämiseksi.