HR-järjestelmäpalvelujen toiminnan järjestäminen hyvinvointialueelle
Siekkinen, Katariina (2023)
Siekkinen, Katariina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111529499
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111529499
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli luoda toimintamalli HR-järjestelmäpalvelujen järjestämiseksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, ja suuressa organisaatiomuutoksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoiminnan järjestäminen siirrettiin 23 lähtöorganisaatiosta yhden toimijan vastuulle. Myös henkilöstöhallinnon palveluihin siirtyi organisaatiomuutoksessa HR-henkilöstöä useista erilaisista organisaatioista.
Lähestymistapana kehittämistyössä on toimintatutkimus, jossa hyödynnetään sille tyypillisiä laadullisia tutkimusmenetelmiä kuten haastattelua ja työpajaa. Menetelmien valinnassa otettiin vaikutteita myös palvelumuotoilusta, koska kehittämistyössä haluttiin korostaa ihmislähtöisyyttä ja asiakasnäkökulmaa. Nykytilan kartoituksen ja tavoitetilan määrittelyn osalta kehittämistyöhön osallistujiin kuuluivat työn alkuvaiheessa henkilöstöä hyvinvointialueelle luovuttavien organisaatioiden HR-ammattilaiset sekä sidosryhmien edustajia. Kehittämistyön edetessä osallistujat koostuivat hyvinvointialueen HR-järjestelmäpalvelujen tiimiin kuuluvista HR-asiantuntijoista. Kehittämistyön tekijä toimii kyseisessä tiimissä esihenkilönä.
Kehittämistyössä luotiin toimiva työnjako sekä toimintamalli HR-järjestelmäpalvelujen tiimille. Nyky- ja tavoitetilan määrittelyn perusteella luotiin alustava työnjako tiimille, minkä jälkeen työnjakoa ja toimintamallia testattiin muutaman kuukauden ajan. Työnjaon ja toimintamallin vakiinnuttamiseksi kokemuksia ja kehittämistarpeita kartoitettiin yksilöhaastattelujen ja tiimin yhteisen työpajan avulla. Näistä saatujen tulosten perusteella todettiin, että toimintamalli on tarkoituksenmukainen ja mahdollistaa tiimin tehokkaan toiminnan sekä toiminnan jatkuvan kehittämisen. Lisäksi kehittämisprojektin aikana saatiin määriteltyä tavoitteita ja toimia jatkokehitystä varten.
Lähestymistapana kehittämistyössä on toimintatutkimus, jossa hyödynnetään sille tyypillisiä laadullisia tutkimusmenetelmiä kuten haastattelua ja työpajaa. Menetelmien valinnassa otettiin vaikutteita myös palvelumuotoilusta, koska kehittämistyössä haluttiin korostaa ihmislähtöisyyttä ja asiakasnäkökulmaa. Nykytilan kartoituksen ja tavoitetilan määrittelyn osalta kehittämistyöhön osallistujiin kuuluivat työn alkuvaiheessa henkilöstöä hyvinvointialueelle luovuttavien organisaatioiden HR-ammattilaiset sekä sidosryhmien edustajia. Kehittämistyön edetessä osallistujat koostuivat hyvinvointialueen HR-järjestelmäpalvelujen tiimiin kuuluvista HR-asiantuntijoista. Kehittämistyön tekijä toimii kyseisessä tiimissä esihenkilönä.
Kehittämistyössä luotiin toimiva työnjako sekä toimintamalli HR-järjestelmäpalvelujen tiimille. Nyky- ja tavoitetilan määrittelyn perusteella luotiin alustava työnjako tiimille, minkä jälkeen työnjakoa ja toimintamallia testattiin muutaman kuukauden ajan. Työnjaon ja toimintamallin vakiinnuttamiseksi kokemuksia ja kehittämistarpeita kartoitettiin yksilöhaastattelujen ja tiimin yhteisen työpajan avulla. Näistä saatujen tulosten perusteella todettiin, että toimintamalli on tarkoituksenmukainen ja mahdollistaa tiimin tehokkaan toiminnan sekä toiminnan jatkuvan kehittämisen. Lisäksi kehittämisprojektin aikana saatiin määriteltyä tavoitteita ja toimia jatkokehitystä varten.