Hyvä hoito iäkkäiden tehostetussa palveluasumisessa : hoitajapulan heijastuminen hoidon laatuun

Abstract

Suomessa ikääntyneiden määrä suhteessa muuhun väestöön on nopeasti nousussa, mikä johtuu laskeneesta syntyvyydestä ja elinajanodotteen kasvusta (Terveyskylä: Väestön ikääntyminen Suomessa 2023). Vuonna 2018 65-vuotiaita oli noin 20 prosenttia ja vuonna 2030 65-vuotiaita arvioidaan olevan jo noin 26 prosenttia. Myös 75 ja 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmien osuudet väestöstä kasvavat ja vuonna 2030 isossa osassa Suomea vähintään joka neljäs asukas on 75 vuotta täyttänyt tai vanhempi. (Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto 2020,14.) Tämä tarkoittaa sitä, että iäkkäille suunnattuja palveluja tullaan tarvitsemaan entistä enemmän. Palveluiden kasvava tarve tarkoittaa myös henkilökunnan, erityisesti hoitohenkilökunnan, suurempaa tarvetta. Hoitajapula on Suomessa todellinen: esimerkiksi vuonna 2021 sairaanhoitajia arvioitiin puuttuvan noin 8000 koko maassa, mutta vuonna 2023 luku on kasvanut 16600 sairaanhoitajaan (Keva 2023).

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla tutkia mitä on hyvä hoito tehostetussa palveluasumisessa, mitkä tekijät heijastuvat hoidon laatuun tehostetussa palveluasumisessa ja kuinka merkittävä tekijä hoitajien määrä on hoidon laadukkuutta arvioitaessa. Tiedonhaussa etsittiin erilaisilla aiheeseen liittyvillä hakusanoilla suomen ja englanninkielisiä artikkeleita, jotka olivat enintään viisi vuotta vanhoja. Lopullisia artikkeleita valittiin yhteensä kymmenen, jotka analysoitiin sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Turun ammattikorkeakoulu.

Elämänlaadun ja hyvän hoidon merkittäviksi tekijöiksi nousi esille vuorovaikutus ja kommunikaatio hoitohenkilökunnan ja asukkaan välillä, kontaktit omaisiin ja läheisiin sekä heidän osallistumisensa asukkaan elämään, asukkaan autonomian kunnioittaminen ja mielipiteiden kuunteleminen, asukkaan sosiaaliset suhteet, sosiaalinen tyytyväisyys ja liikunnallisten ja sosiaalisten aktiviteettien saatavuus. Hoidon laatuun heijastuvia tekijöitä oli muun muassa yksilöllinen hoitomalli, kompensoivat tekijät ja hoidon laiminlyönti. Hoitohenkilökuntaan liittyvistä tekijöistä hoidon laadulle tärkeimmiksi muodostui hoitajien määrä ja koulutus.

In Finland, the aged population is quickly rising in comparison to the other age groups which is due to reduced birth rates and increased life expectancy (Terveyskylä: Väestön ikääntyminen Suomessa 2023). In 2018 the amount of 65 years old and up, was around 20% of the total population in Finland and it is to be expected to rise to 26% in 2030. Also, the age groups of people turned 75 and 85 are increasing and in 2030, largely around Finland, at least every fourth resident is to be 75 years old and up. (Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto 2020,14.) This means that services aimed towards the aged are going to be in much higher demand. The demand towards these services also means the rising need for more personnel especially nursing staff. The shortage of nurses in Finland is very real, for example, in 2021 it was estimated that there was a shortage of registered nurses in the whole country by 8000 but in the year 2023, the number has risen to 16600 (Keva 2023).

The aim for this study was to conduct a descriptive literature review in what qualifies as good care in nursing homes, what factors are reflected in the quality of care in nursing homes and how big of a factor is the number of nurses when evaluating the quality of given care. For the search process, articles were searched using different Finnish and English terms related to the topic and one of the inclusion criteria was the article being less than 5 years old. 10 articles were identified and analysed using content analysis. The study was commissioned by ‘Turku University of Applied sciences’.

The biggest factors affecting the quality of life and receiving good care were good interaction and communication between the residents in nursing homes and the nursing home staff, keeping contact with family and close ones and their willingness to participate in the resident’s life, respecting the resident’s autonomy and listening to their opinions, residents’ social relationships, social satisfaction, and the accessibility of physical and social activities. Factors reflecting in the quality of care were, for example, the person-centred care model, compensating factors, and the consequences of missed care. Most major factors affecting the quality of care through the nursing staff was the number of nurses and their training levels.