Kiteyttimen pinnanmittaus ja automaattihuuhtelu
Alhonpää, Anders (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629673
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629673
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin kuparielektrolyysin liuospuhdistamon kiteyttimen pinnanmittauksen epävarmaa toimintaa, joka vaikeuttaa prosessin ohjattavuutta. Ongelmana on siis pinnanmittauksen ajoittainen epävarma toiminta. Tällöin syntyy katvealueita kiteyttimen pinnan tason havainnoimiseen. Tämä johtaa siihen, että prosessin optimaalinen ajo on haastavampaa toteuttaa. Pinnanmittauksen häiriintyminen voi esimerkiksi johtaa tilanteeseen, jossa kiteyttimen pinta pääsee nousemaan yli tai laskemaan alle ajoalueen vaikuttaen kiteyttimen liuoskiertoon negatiivisesti. Epävarman pinnanmittauksen lisäksi työssä perehdyttiin liuospuhdistamon prosessiin sekä kiteyttimeen ja sen nykyiseen pinnanmittaukseen.
Työssä tutustuttiin kirjallisuuden pohjalta myös toisen yrityksen kiteyttimen rakenteeseen ja sen toimintaa vertailukohdan saamiseksi. Tämän jälkeen selvitettiin eri ratkaisuvaihtoehtoja pinnanmittauksen toimintavarmuuden parantamiseksi. Vaihtoehtoja lähdettiin selvittämään eri näkökulmista, jotta päästäisiin halutunlaisiin tuloksiin.
Ensimmäisenä lähdettiin tutkimaan ratkaisuvaihtoehtoa, jossa nykyisestä kiteyttimen rakenteesta poiketen, pisaraneroitin olisikin erillinen komponentti kiteyttimen ulkopuolella. Ratkaisussa selvitettiin mahdollisen demisterin sijoittamista, työstä aiheutuvia kustannuksia, vaadittavaa seisokkia ja uusia pinnanmittausvaihtoehtoja. Lisäksi tutkittiin mahdollisuutta hyödyntää ultraääniteknologiaa erillisen demisterin kanssa.
Toisena vaihtoehtona lähdettiin selvittämään erillistä putkea, johon pinnanmittaus saataisiin sijoitettua. Näin saadaan järjestettyä optimaalisemmat olosuhteet pinnanmittaukselle. Tämän kautta voidaan päätyä toimintavarmempaan pinnanmittaukseen. Työssä selvitettiin esimerkiksi erillisen putken sijoittamista, ratkaisuun liittyviä kustannuksia, työn vaatimaa seisokkiaikaa sekä uusia pinnanmittausvaihtoehtoja. Lisäksi selvitettiin mahdollisuutta yhdistää ultraääniteknologiaa erillisen putken yhteyteen. Näin saadaan vähennettyä prosessiin menevän veden määrää.
Työssä tutustuttiin kirjallisuuden pohjalta myös toisen yrityksen kiteyttimen rakenteeseen ja sen toimintaa vertailukohdan saamiseksi. Tämän jälkeen selvitettiin eri ratkaisuvaihtoehtoja pinnanmittauksen toimintavarmuuden parantamiseksi. Vaihtoehtoja lähdettiin selvittämään eri näkökulmista, jotta päästäisiin halutunlaisiin tuloksiin.
Ensimmäisenä lähdettiin tutkimaan ratkaisuvaihtoehtoa, jossa nykyisestä kiteyttimen rakenteesta poiketen, pisaraneroitin olisikin erillinen komponentti kiteyttimen ulkopuolella. Ratkaisussa selvitettiin mahdollisen demisterin sijoittamista, työstä aiheutuvia kustannuksia, vaadittavaa seisokkia ja uusia pinnanmittausvaihtoehtoja. Lisäksi tutkittiin mahdollisuutta hyödyntää ultraääniteknologiaa erillisen demisterin kanssa.
Toisena vaihtoehtona lähdettiin selvittämään erillistä putkea, johon pinnanmittaus saataisiin sijoitettua. Näin saadaan järjestettyä optimaalisemmat olosuhteet pinnanmittaukselle. Tämän kautta voidaan päätyä toimintavarmempaan pinnanmittaukseen. Työssä selvitettiin esimerkiksi erillisen putken sijoittamista, ratkaisuun liittyviä kustannuksia, työn vaatimaa seisokkiaikaa sekä uusia pinnanmittausvaihtoehtoja. Lisäksi selvitettiin mahdollisuutta yhdistää ultraääniteknologiaa erillisen putken yhteyteen. Näin saadaan vähennettyä prosessiin menevän veden määrää.