Terveydenhuoltolain muutoksen vaikutus kiireettömän hoitoon pääsyn määräaikoihin
Koskinen, Nea (2023)
Koskinen, Nea
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111529615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111529615
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitetään hyvinvointialueiden alan asiantuntijoiden mielipide uudesta terveyden- huoltolaista sekä hyvinvointialueiden mahdollisuudet onnistua uusissa hoitoon pääsyn määräajoissa. Opinnäytetyössä myös huomioidaan aluehallintoviraston näkö- kulma asiaan. Aluehallintovirasto liittyy terveydenhuoltolain muutokseen, sillä lain muutoksen myötä hoitoon pääsyn määräajat kiireettömässä perusterveydenhuollossa lyhenevät ja aluehallintovirastot valvovat, että hyvinvointialueet pysyvät säädetyissä määräajoissa.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytetään laadullista tutkimusta. Tiedonkeruuta varten on haastateltu sekä hyvinvointialueiden johtavissa asemissa olevia työntekijöitä että aluehallintoviraston työntekijöitä. Tutkimuksessa on myös käytetty aluehallintovirastolta saatuja edellisten vuosien päätöksiä liittyen hoitoon pääsyn valvontaan.
Tutkimukseni perusteella päätuloksena on se, että hyvinvointialueet ja alue- hallintoviraston työntekijät pitävät terveydenhuoltolain muutosta pääosin hyvänä asiana, mutta työntekijäpula sekä resurssien riittävyys huolestuttaa.
Nämä asiat voivat johtaa siihen, etteivät hoitoon pääsyn määräajat kaikilla hyvinvointialueilla toteudu. Potilaiden näkökulmasta terveydenhuoltolain muutos on erittäin hyvä asia, jos siinä vain onnistutaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on se, että vaikeuksia tulee olemaan varsinkin niillä hyvinvointialueilla, joilla on ollut vaikeuksia pysyä jo vanhoissakin hoitoon pääsyn määräajoissa. Edellisten vuosien valvontapäätöksiä vertaillessa voi huomata, että vaikeudet pysyä lainmukaisessa hoitoon pääsyssä ovat lisääntyneet.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytetään laadullista tutkimusta. Tiedonkeruuta varten on haastateltu sekä hyvinvointialueiden johtavissa asemissa olevia työntekijöitä että aluehallintoviraston työntekijöitä. Tutkimuksessa on myös käytetty aluehallintovirastolta saatuja edellisten vuosien päätöksiä liittyen hoitoon pääsyn valvontaan.
Tutkimukseni perusteella päätuloksena on se, että hyvinvointialueet ja alue- hallintoviraston työntekijät pitävät terveydenhuoltolain muutosta pääosin hyvänä asiana, mutta työntekijäpula sekä resurssien riittävyys huolestuttaa.
Nämä asiat voivat johtaa siihen, etteivät hoitoon pääsyn määräajat kaikilla hyvinvointialueilla toteudu. Potilaiden näkökulmasta terveydenhuoltolain muutos on erittäin hyvä asia, jos siinä vain onnistutaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on se, että vaikeuksia tulee olemaan varsinkin niillä hyvinvointialueilla, joilla on ollut vaikeuksia pysyä jo vanhoissakin hoitoon pääsyn määräajoissa. Edellisten vuosien valvontapäätöksiä vertaillessa voi huomata, että vaikeudet pysyä lainmukaisessa hoitoon pääsyssä ovat lisääntyneet.