Drupal moduulikehitystä tukevat työkalut
Rissanen, Juho (2023)
Rissanen, Juho
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629726
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Drupal kehittäjien tämän päivän käytetyimpiä työkaluja osana Drupalin moduulikehitystä. Tutkimus rajattiin neljään eri työkalukategoriaan, joista pyrittiin selvittämään käytetyimmät työkalut. Tutkimuksessa tutkittavat työkalut rajoittuvat yhteisömoduuleihin, komentorivityökaluihin, kehitysympäristöihin sekä integroituihin kehitysympäristöihin. Näiden työkalujen lisäksi pyrittiin tunnistamaan aktiivisen Drupal yhteisön merkitys osana kehittäjien työkalupakkia.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä pyrittiin saamaan Drupal kehittäjien suosimista työkaluista numeerista dataa, joka kuvasi työkalujen käyttöastetta eri kategorioissa. Kvalitatiivisella tutkimuksella taas selvitettiin Drupal yhteisön merkitystä kehittäjän työkaluna. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota näkemystä siihen, mitä työkaluja Drupal yhteisö suosii tällä hetkellä Drupal kehityksen parissa, sekä miten Drupalin aktiivinen yhteisö voi toimia yhtenä kehittäjän työkaluna. Tutkimusta hyödyntävä lukija voi tehdä tulosten pohjalta päätöksiä omaan kehitystyöhönsä ja sen tukemiseen eri työkaluilla. Tämän lisäksi lukija pystyy tulosten avulla perehtymään yleisimpiin työkaluihin tarkemmin, ja täten laajentamaan tietämystään siitä, että miten Drupalin parissa voidaan työskennellä tehokkaammin.
Tutkimuksessa hyödynnettiin verkkokyselyä tulosten keräämisessä. Kysely luotiin Google Forms työkalulla ja sen vastausvaihtoehdot johdettiin Drupalin oman dokumentaation suosituksista. Tämän lisäksi kyselyyn oli mahdollista lisätä omia työkalujaan avoimien vastausvaihtoehtokenttien kautta, jotta saadaan kerättyä mahdollisesti uusia ei niin tunnettuja työkaluja. Kysely jaettiin Drupal yhteisön yleisellä Slack kanavalla. Kyselyyn saatiin vastauksia 16 kappaletta. Huomioitavaa on, että tutkimuksessa käsiteltävät työkalut eivät ole pelkästään suunnattu Drupal ympäristön piiriin, vaan tutkimuksessa esiintyy myös työkaluja, jotka ovat käytössä myös muussa ohjelmistokehityksessä yleisesti.
Tietoperustassa esitellään lukijalle Drupalin vahvuuksia ja haasteita sisällönhallintajärjestelmänä. Tämän jälkeen pureudutaan tiedon liikkumiseen Drupalin sisällä, minkä jälkeen käsitellään moduulikerroksen merkitys ja moduulityypit. Viimeiseksi tietoperustassa käsitellään Drupalin oman dokumentaation suosittelemia työkaluja tarkemmin, joista tutkimuksen kysely johdettiin. Tämä antaa lukijalle kontekstin siitä, että mihin Drupal järjestelmän osioon tutkittavia työkaluja käytetään, sekä niiden perustoiminnallisuuksista.
Tutkimusten tuloksista voidaan todeta Drupal yhteisön suosimat työkalut tutkimuksessa rajatuista kategorioista. Yhteisömoduuleista selvästi suosituin oli Devel moduuli. Komentorivityökaluista suosituimmat oli Git, Composer ja Drush. Integroiduista kehitysympäristöistä suosituin oli PHPStorm, ja VSCode oli toisiksi suosituin. Kehitysympäristöissä Docker pohjaisuus nousi selvään suosioon. Drupal yhteisön merkityksestä nousi esiin kolme keskeistä teemaa: tuki ja avoimuus, tekninen apu, sekä sosiaalinen verkosto. Tulosten pohjalta lukija voi jatkoperehtyä suosituimpiin työkaluihin, ja täten halutessaan soveltaa näitä työkaluja omassa kehitystyössään.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä pyrittiin saamaan Drupal kehittäjien suosimista työkaluista numeerista dataa, joka kuvasi työkalujen käyttöastetta eri kategorioissa. Kvalitatiivisella tutkimuksella taas selvitettiin Drupal yhteisön merkitystä kehittäjän työkaluna. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota näkemystä siihen, mitä työkaluja Drupal yhteisö suosii tällä hetkellä Drupal kehityksen parissa, sekä miten Drupalin aktiivinen yhteisö voi toimia yhtenä kehittäjän työkaluna. Tutkimusta hyödyntävä lukija voi tehdä tulosten pohjalta päätöksiä omaan kehitystyöhönsä ja sen tukemiseen eri työkaluilla. Tämän lisäksi lukija pystyy tulosten avulla perehtymään yleisimpiin työkaluihin tarkemmin, ja täten laajentamaan tietämystään siitä, että miten Drupalin parissa voidaan työskennellä tehokkaammin.
Tutkimuksessa hyödynnettiin verkkokyselyä tulosten keräämisessä. Kysely luotiin Google Forms työkalulla ja sen vastausvaihtoehdot johdettiin Drupalin oman dokumentaation suosituksista. Tämän lisäksi kyselyyn oli mahdollista lisätä omia työkalujaan avoimien vastausvaihtoehtokenttien kautta, jotta saadaan kerättyä mahdollisesti uusia ei niin tunnettuja työkaluja. Kysely jaettiin Drupal yhteisön yleisellä Slack kanavalla. Kyselyyn saatiin vastauksia 16 kappaletta. Huomioitavaa on, että tutkimuksessa käsiteltävät työkalut eivät ole pelkästään suunnattu Drupal ympäristön piiriin, vaan tutkimuksessa esiintyy myös työkaluja, jotka ovat käytössä myös muussa ohjelmistokehityksessä yleisesti.
Tietoperustassa esitellään lukijalle Drupalin vahvuuksia ja haasteita sisällönhallintajärjestelmänä. Tämän jälkeen pureudutaan tiedon liikkumiseen Drupalin sisällä, minkä jälkeen käsitellään moduulikerroksen merkitys ja moduulityypit. Viimeiseksi tietoperustassa käsitellään Drupalin oman dokumentaation suosittelemia työkaluja tarkemmin, joista tutkimuksen kysely johdettiin. Tämä antaa lukijalle kontekstin siitä, että mihin Drupal järjestelmän osioon tutkittavia työkaluja käytetään, sekä niiden perustoiminnallisuuksista.
Tutkimusten tuloksista voidaan todeta Drupal yhteisön suosimat työkalut tutkimuksessa rajatuista kategorioista. Yhteisömoduuleista selvästi suosituin oli Devel moduuli. Komentorivityökaluista suosituimmat oli Git, Composer ja Drush. Integroiduista kehitysympäristöistä suosituin oli PHPStorm, ja VSCode oli toisiksi suosituin. Kehitysympäristöissä Docker pohjaisuus nousi selvään suosioon. Drupal yhteisön merkityksestä nousi esiin kolme keskeistä teemaa: tuki ja avoimuus, tekninen apu, sekä sosiaalinen verkosto. Tulosten pohjalta lukija voi jatkoperehtyä suosituimpiin työkaluihin, ja täten halutessaan soveltaa näitä työkaluja omassa kehitystyössään.