Valtion velkaantuneisuus obligaatioiden tuottoerojen selittävänä tekijänä Euroopan talous- ja rahaliiton alueella vuosina 2002–2022.
Luoma, Veini (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629745
Tiivistelmä
Julkisen velan määrä on kasvanut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana useiden talouskriisien seurauksena. Valtion liikkeeseen laskemien obligaatioiden tuottoja ohjaa pääsääntöisesti kyseisen valtion luottoluokitus, joka indikoi julkistalouden hallinnan laatua. Myös yritykset ovat riippuvaisia valtion liikkeeseen laskemista obligaatioista; pääomakustannukset ottavat huomioon markkinoiden tuottovaatimuksen, joka kasvaa riskittömän tuoton kasvaessa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää velkasuhteen ja valtion liikkeeseen laskemien obligaatioiden tuottojen välinen kvantitatiivinen yhteys. Tutkimuksen maantieteellinen rajaus käsittää Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenvaltiot ja aikaväli kattaa vuodet 2002–2022. Tutkimusmenetelmänä käytetään regressioanalyysia. Tulosten laatua parannetaan sisällyttämällä kuvailevaa tilastoanalyysiä ja korrelaatioanalyysiä osaksi empiiristä tutkimusta. Opinnäytetyössä hyödynnetään ajoittain matemaattisia yhtälöitä taloudellisten suhteiden ja käytettyjen menetelmien ominaisuuksien havainnollistamiseen.
Tietoperustan ensimmäisessä osiossa esitellään obligaatioiden, eli joukkovelkakirjojen periaatteita. Osiossa tutustutaan riskipreemion käsitteeseen ja sen vaikutuksista sijoittajien tuottovaatimuksiin. Lisäksi tarkastellaan obligaatioiden hinnoittelumallia, riskisyyden mittaria ja luottoluokituksen vaikutuksia riskipreemioon. Toisessa osiossa syvennytään velkaantumisen dynamiikkaan ja niihin muuttujiin, jotka määrittelevät velkasuhteen. Osiossa esitellään lyhyesti Euroopan talous- ja rahaliiton tarkoitus, sekä kaksi talousteoreettista näkemystä julkisen velkaantumisen vaikutuksista talouden kokonaiskysyntään. Tietoperustan kolmannessa ja viimeisessä osiossa suoritetaan kattava kirjallisuuskatsaus tieteellisiin tutkimuksiin, jotka käsittelevät velkasuhdetta, talouskasvua ja obligaatioiden tuottoja. Osion tarkoituksena on avata lukijalle aiemmin tehtyjä tutkimuksia aiheesta ja arvioida, kuinka realistinen tämän opinnäytetyön tavoite on. Samalla tarjotaan vertailupohjaa myöhempien tulosten analysointia varten.
Opinnäytetyön empiirisessä osassa esitellään käytettyjen menetelmien ominaisuuksia sekä argumentteja niiden soveltuvuudesta tähän kyseiseen opinnäytetyöhön. Regressioanalyysissä käytettiin pienimmän neliösumman menetelmää kiinteiden vaikutusten ja satunnaisten vaikutusten estimoimiseen. Aineiston aikasarjat kerättiin suurelta osin Eurostatin tietokannasta, minkä jälkeen ne koottiin yhdeksi paneeliaineistoksi. Tilasto-ohjelmistoina käytettiin STATA-ohjelmistoa sekä soveltuvin osin R-ohjelmistoa.
Estimoidut tulokset osoittivat, että velkasuhde on vaikuttanut obligaatioiden tuottoihin positiivisesti tilastollisesti merkitsevällä tasolla. Suhde on ollut kuitenkin hyvin heikko, eikä velkasuhdetta voida pitää ainoana tekijänä obligaatioiden tuottojen määrittelyssä. Lisäksi talouskasvu, työllisyys, julkinen kulutus, investoinnit, talouskriisit, inflaatio sekä budjettitasapaino ovat olleet tilastollisesti merkitsevässä suhteessa obligaatioiden tuottoihin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää velkasuhteen ja valtion liikkeeseen laskemien obligaatioiden tuottojen välinen kvantitatiivinen yhteys. Tutkimuksen maantieteellinen rajaus käsittää Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenvaltiot ja aikaväli kattaa vuodet 2002–2022. Tutkimusmenetelmänä käytetään regressioanalyysia. Tulosten laatua parannetaan sisällyttämällä kuvailevaa tilastoanalyysiä ja korrelaatioanalyysiä osaksi empiiristä tutkimusta. Opinnäytetyössä hyödynnetään ajoittain matemaattisia yhtälöitä taloudellisten suhteiden ja käytettyjen menetelmien ominaisuuksien havainnollistamiseen.
Tietoperustan ensimmäisessä osiossa esitellään obligaatioiden, eli joukkovelkakirjojen periaatteita. Osiossa tutustutaan riskipreemion käsitteeseen ja sen vaikutuksista sijoittajien tuottovaatimuksiin. Lisäksi tarkastellaan obligaatioiden hinnoittelumallia, riskisyyden mittaria ja luottoluokituksen vaikutuksia riskipreemioon. Toisessa osiossa syvennytään velkaantumisen dynamiikkaan ja niihin muuttujiin, jotka määrittelevät velkasuhteen. Osiossa esitellään lyhyesti Euroopan talous- ja rahaliiton tarkoitus, sekä kaksi talousteoreettista näkemystä julkisen velkaantumisen vaikutuksista talouden kokonaiskysyntään. Tietoperustan kolmannessa ja viimeisessä osiossa suoritetaan kattava kirjallisuuskatsaus tieteellisiin tutkimuksiin, jotka käsittelevät velkasuhdetta, talouskasvua ja obligaatioiden tuottoja. Osion tarkoituksena on avata lukijalle aiemmin tehtyjä tutkimuksia aiheesta ja arvioida, kuinka realistinen tämän opinnäytetyön tavoite on. Samalla tarjotaan vertailupohjaa myöhempien tulosten analysointia varten.
Opinnäytetyön empiirisessä osassa esitellään käytettyjen menetelmien ominaisuuksia sekä argumentteja niiden soveltuvuudesta tähän kyseiseen opinnäytetyöhön. Regressioanalyysissä käytettiin pienimmän neliösumman menetelmää kiinteiden vaikutusten ja satunnaisten vaikutusten estimoimiseen. Aineiston aikasarjat kerättiin suurelta osin Eurostatin tietokannasta, minkä jälkeen ne koottiin yhdeksi paneeliaineistoksi. Tilasto-ohjelmistoina käytettiin STATA-ohjelmistoa sekä soveltuvin osin R-ohjelmistoa.
Estimoidut tulokset osoittivat, että velkasuhde on vaikuttanut obligaatioiden tuottoihin positiivisesti tilastollisesti merkitsevällä tasolla. Suhde on ollut kuitenkin hyvin heikko, eikä velkasuhdetta voida pitää ainoana tekijänä obligaatioiden tuottojen määrittelyssä. Lisäksi talouskasvu, työllisyys, julkinen kulutus, investoinnit, talouskriisit, inflaatio sekä budjettitasapaino ovat olleet tilastollisesti merkitsevässä suhteessa obligaatioiden tuottoihin.