Muutosjohtaminen liiketoiminnan painopisteen muuttuessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten johtaa ja hallita muutosta menestyksekkäästi liiketoiminnan painopisteen muuttuessa. Tätä päätutkimuskysymystä täsmennettiin neljällä alakysymyksellä, joista muodostettiin empiiristä tutkimusta koskevat teemat. Nämä teemat olivat yrityksen henkilöstön ymmärrys meneillään olevasta liiketoiminnan muutoksesta, kokemus muutosjohtamisen keskeisistä menestystekijöistä, suurimmat riskit ja haasteet muutoksen aikana ja muutosjohtamisen kehittäminen kohdeyrityksessä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys oli muutosjohtaminen. Empiirisenä tutkimuskohteena oli tutkimuksen toimeksiantaja Amoy Oy. Yrityksen liiketoiminnan ydin on ollut automaalien ja tarvikkeiden tukkukauppa, mutta nyttemmin yritys on siirtymässä myös tuotteita ja niiden käyttöä koskevaan koulutustoimintaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joita varten laadittiin kuhunkin teemaan viisi tarkempaa haastattelukysymystä. Tutkimuksessa haastateltiin kohdeyrityksen koko henkilöstö (6 henkilöä). Tutkimus toteutettiin lokakuussa 2023. Tutkimustuloksissa on aiemmin todettu muutosjohtamisen menestystekijöiksi aktiivinen toimintaympäristön havainnointi, vallitsevan tietämyksen haastaminen, muutoksen puolustajien löytäminen, nopeasti toteutetut ensimmäiset konkreettiset toimet sekä sinnikkyyden opetteleminen. Ne osoittautuivat menestystekijöiksi tässäkin tutkimuksessa. Muutosviestinnässä pidettiin tärkeänä viestinnän määrää koskevaa harkintaa. Perusviestinnän tulisi olla tarjolla kaikille, mutta tarkempi viestintä pitäisi sovittaa sen mukaan, missä määrin henkilöt ovat muutoksessa mukana. Myös työrauha pitäisi ottaa huomioon varsinkin muutoksesta sivussa olevien kohdalla. Kohdeyrityksen muutosprosessin suurimmat haasteet ovat liittyneet tavoiteasetteluun ja seurantaan, joita aiemmissa tutkimuksissa on myös pidetty tärkeinä muutoksen menestystekijöinä. Puutteita on ollut muutoshankkeen dokumentoinnissa, osatavoitteiden määrittelyssä ja seurannassa. Nämä ongelmat liittyvät asiajohtamiseen, jossa yrityksen vahvuutena kuitenkin ovat olleet aikaansaadut konkreettiset tulokset. Myös ihmisten johtamista on painotettu. Hyvän muutosjohtajan ominaisuuksina on pidetty avoimuutta, läsnäoloa arjessa sekä työntekijöiden kannustamista. Muutosvastarintaa on havaittu, mutta sen ei ole katsottu johtuvan meneillään olevan muutoksen sisällöstä, vaan muutoksen yleisestä pelosta. Muutosjohtamisen kehittämiseen liittyen tutkimuksessa tuli esille projektinjohtamisen oppien soveltaminen muutoshankkeisiin. Opiksi otettavia asioita ovat erityisesti selkeä tavoite ja prosessin vaiheistus. Uusien hankkeiden suunnittelussa pidettiin tärkeänä ennakointia ja siihen perustuvaa nopeaa ja ajoissa tapahtuvaa reagointia sekä konkreettista varautumista riskeihin. Kohdeyrityksen esimerkki on erityisen hyödyllinen niille yrityksille, jotka etsivät uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalleen oman toimialansa tyypillisten toimintamallien ulkopuolelta. Yrityksen näkyvyys ja positiivinen julkinen kuva ovat näissä tapauksissa tärkeä muutosta tukeva tekijä.