4-6-vuotiaiden lasten rytmikoordinaation kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin 4–6-vuotiaiden lasten rytmikoordinaation kehitystä ja kehityksen tukemista varhaiskasvatuksessa. Rytmikoordinaatiokyky on kehon liikkeiden ja liikeyhdistelmien hallintaa oikeaan aikaan ja oikean suuruisella voimalla. Opinnäytetyötutkimuksen tavoitteena oli tuoda tietoa lasten rytmikoordinaation kehityksestä fysioterapiakentälle. Tarkoituksena oli selvittää, miten normaali päiväkotiarki tukee rytmikoordinaation kehittymistä vai voitaisiinko erilaisin rytmikoordinaatioharjoittein tukea taidon kehittymistä. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Pirkkalan kunnan Nuolialan päiväkoti.

Opinnäytetyössä haettiin vastauksia kysymyksiin, onko normaali päiväkotiympäristö riittävä tukemaan lapsen rytmikoordinaation kehittymistä, pystytäänkö spesifisti valikoiduilla harjoitteilla vaikuttamaan rytmikoordinaatiotaidon kehittymiseen, missä iässä tapahtuu suurin rytmikoordinaation kehitys ja onko lapsen liikunta- tai musiikkiharrastuksilla vaikutusta rytmikoordinaatiokykyihin.

Opinnäytetyö on laadultaan kokeellinen tutkimus. Tutkittavat valittiin harkinnanvaraisesti interventio- ja verrokkiryhmiin käyttäen apuna päiväkodeille jaettavia tiedonkeruulomakkeita. Interventioryhmä osallistui rytmikoordinaatioharjoitteisiin kahden viikon ajan. Lapsille sovellettu rytmikoordinaatiotesti toteutettiin kaikille lapsille tutkimusjakson alussa sekä lopussa.

Tulosten analysoinnissa käytettiin SPSS-järjestelmää. Tilastollisen merkitsevyyden arviointiin käytettiin Kruskal-Wallisin testiä, ja tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p  0,05. Tulosten tulkinta pohjautuu pääosin alku- ja lopputestien pistekeskiarvojen muutoksiin eri ryhmien välillä. Tulosten tulkinnan perusteella voidaan sanoa päiväkotiympäristön päivittäisen toiminnan tukevan lapsen rytmikoordinaation kehitystä, mutta tulokset ilmentävät myös spesifien interventioiden tehostavan lapsen rytmikoordinaation kehitystä.

Jatkossa opinnäytetyön sisältöä ja tuloksia pystytään hyödyntämään vastaavanlaisissa opinnäytetöissä: kirjallisissa tuotoksissa sekä fysioterapian että varhaiskasvatuksen parissa. Jatkokehittämisehdotuksena esitetään selvitettäväksi pitempiaikaisten interventioiden vaikutus lapsen rytmikoordinaation kehitykseen. Lisäksi tulevaisuudessa tarvittaisiin enemmän tutkimuksia lasten rytmikoordinaation kehityksestä ja sen vaikutuksista sensomotoriseen kehitykseen.

The study reviews the development of rhythmic coordination in children aged 4-6. The purpose of this thesis was to find out how everyday functions in kindergarten support the development of rhythmic coordination. The aim was to bring information about rhythmic coordination skills and its affect to the children’s senso-motor development to the field of physiotherapy science.

The study was done in collaboration with the Nuoliala kindergarten in Pirkkala. Study setting was experimental. Selected children were divided into intervention and control groups. Both groups conducted tests at the beginning and at the end of the study to map their rhythmic abilities. The intervention group participated in sessions where rhythmic coordination skills were practiced.

Answers were sought to the questions whether a normal kindergarten environment is sufficient to support the development of a child’s rhythmic coordination, whether specifically selected exercises can influence the development, at what age does the main development occur and whether a child’s sport background or music included hobbies influence rhythmic coordination abilities.

Kruskal-Wallis test was used as the statistical test method, statistical significance level was set to p  0.05. The results showed no statistically significant relationships between variables. Based on averages of test results rhythmic coordination exercises and music related hobbies may have an effect on rhythmic abilities. The developmental threshold for rhythmic coordination skills is found to be somewhere between ages 5 to 6. In future more extensive research is required to define the impact of the intervention.