Sanaton viestintä ulkomaalaisten hoiva-avustajien työkaluna muistisairaiden hoidossa
Mannermaa, Eija (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111829981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111829981
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli saada ulkomaalaisille hoiva-avustajille sanattoman viestinnänopas muistisairaiden yksikköön. Sanattoman viestinnänopas ottaa huomioon, ettei ulkomaalaisilla hoiva-avustajalla ole välttämättä hyvää suomenkielen puhetaitoa. Lisäksi pyrittiin saamaan selville ymmärtävätkö muistisairaat sanatonta viestintää. Opinnäytetyö joka oli toiminnallinen tutkimus jossa mitattiin sanattoman viestinnän vaikutusta muistisairaan henkilön käytökseen.
Opinnäytetyössä todettiin, miten tärkeää on käyttää muistisairaiden hoidossa myös sanatonta viestintää. Lähteistä saatiin selville miten paljon paremmin hoitaja saa vuorovaikutussuhteen muistisairaaseen, kun muistisairas kohdataan myös sanattoman viestinnän keinoilla. Hoitajien itsearvioinnilla koettiin olevan iso rooli.
Toiminnallisessa opetustuokiossa nähtiin muistisairaiden positiivista vastakaikua, kun he saivat hoitajalta katsekontaktin, kosketuksen ja heidän puoleensa käännyttiin. Näillä kolmella sanattoman viestinnän keinolla nähtiin muistisairaan saavan huomion itselleen. Sanattoman viestinnän opetustuokiossa nähtiin ja huomattiin muistisairaiden huomaavan ja ymmärtävän sanatonta viestintää.
Muistisairaat eivät tunnista sanojen merkitystä ja sen vuoksi lukevat sanatonta viestintää helpommin kuin ennen sairauttaan. Sanattoman viestinnän hyödyntäminen muistisairaiden hoidossa vähentää muistisairaiden käytöshäiriöitä ja muistisairaat ovat sen jälkeen hoitomyönteisempiä. Saatiin selville, että muistisairaat reagoivat sanattomaan viestintään vahvasti. Opinnäytetyöni opasta voidaan hyödyntää muistisairaiden yksiköiden lisäksi myös kehitysvammaisten ja mielenterveyden yksiköissä.
Opinnäytetyössä todettiin, miten tärkeää on käyttää muistisairaiden hoidossa myös sanatonta viestintää. Lähteistä saatiin selville miten paljon paremmin hoitaja saa vuorovaikutussuhteen muistisairaaseen, kun muistisairas kohdataan myös sanattoman viestinnän keinoilla. Hoitajien itsearvioinnilla koettiin olevan iso rooli.
Toiminnallisessa opetustuokiossa nähtiin muistisairaiden positiivista vastakaikua, kun he saivat hoitajalta katsekontaktin, kosketuksen ja heidän puoleensa käännyttiin. Näillä kolmella sanattoman viestinnän keinolla nähtiin muistisairaan saavan huomion itselleen. Sanattoman viestinnän opetustuokiossa nähtiin ja huomattiin muistisairaiden huomaavan ja ymmärtävän sanatonta viestintää.
Muistisairaat eivät tunnista sanojen merkitystä ja sen vuoksi lukevat sanatonta viestintää helpommin kuin ennen sairauttaan. Sanattoman viestinnän hyödyntäminen muistisairaiden hoidossa vähentää muistisairaiden käytöshäiriöitä ja muistisairaat ovat sen jälkeen hoitomyönteisempiä. Saatiin selville, että muistisairaat reagoivat sanattomaan viestintään vahvasti. Opinnäytetyöni opasta voidaan hyödyntää muistisairaiden yksiköiden lisäksi myös kehitysvammaisten ja mielenterveyden yksiköissä.