Espressokeittimen ohjausjärjestelmä
Paaso, Mikko (2023)
Paaso, Mikko
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111729932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111729932
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä luotiin Rancilio Silvia -espressokeittimen ohjaus käyttäen Raspberry Pi Pico -mikrokontrolleria. Espresson uuttoon vaikuttaa pääasiassa useampi eri tekijä, kuten uutonaikainen lämpötila, uuttoaika sekä uuttopaine. Työssä laitteen eri asetusten säätäminen tapahtuu millä tahansa laitteella, jossa on web-selain sekä yhteys paikalliseen WiFi-verkkoon. Kyseinen espressokeitin on manuaalikäyttöinen ja siksi hyvin altis käyttäjän virheille. Vaikka laite on yksinkertainen, uuttoprosessin optimointi on haastavaa. Työn tarkoitus oli automatisoida keitintä siten, että uuttoprosessista poistetaan inhimillisiä virheitä, kuten väärä uuttolämpötila, epätasainen uuttolämpötila, epätasainen vedenpaineen jakautuminen sekä laitteen likaantuminen.
Keittimen yhdistäminen mikrokontrolleriin tuotti ongelmia, koska laitteen osien hankinta ei onnistunut. Työssä käytettiin virtuaalista kattilaa ja testiohjaus toteutettiin lähiverkossa olevalla käyttöliittymällä. Ohjauksella tehtiin seuraavia muutoksia laitteen toimintaan: uuttolämpötilan ohjaus digitaalisena muutti lämpötilahaarukkaa alkuperäisestä laitteen noin 10 celsiusasteesta noin 0,5 celsiusasteeseen. Uuttopaineen jakautumista parannettiin kahvin esikastelulla, joka kastelee kahvin matalalla paineella jaksottaen pumppua ennen kuin paine nostetaan täyteen uuttopaineeseen. Uuton lopuksi järjestelmä viivyttää uuttovesisolenoidin vapautumista uuttotilasta, jotta äkkinäisen paineen laskun takia uutettu kahvi ei räjähdä ympäri uuttotilaa.
Projektin kehittämiseksi merkittävin jatkotoimenpide olisi mikrokontrollerin fyysinen kytkentä laitteeseen. Tämä kuului alkuperäiseen opinnäytetyösuunnitelmaan, mutta peruuntui rahoituksen puutteesta. Ohjelmisto on suunniteltu siten, että muutaman kommentin siirtäminen antaa sille valmiuden toimia yhdessä raudan kanssa. Ohjelmiston jatkokehityksessä olisi hyvä painottaa erilaisten uuttoprofiilien tallentamismahdollisuutta rerilaisia kahvilaatuja varten.
Keittimen yhdistäminen mikrokontrolleriin tuotti ongelmia, koska laitteen osien hankinta ei onnistunut. Työssä käytettiin virtuaalista kattilaa ja testiohjaus toteutettiin lähiverkossa olevalla käyttöliittymällä. Ohjauksella tehtiin seuraavia muutoksia laitteen toimintaan: uuttolämpötilan ohjaus digitaalisena muutti lämpötilahaarukkaa alkuperäisestä laitteen noin 10 celsiusasteesta noin 0,5 celsiusasteeseen. Uuttopaineen jakautumista parannettiin kahvin esikastelulla, joka kastelee kahvin matalalla paineella jaksottaen pumppua ennen kuin paine nostetaan täyteen uuttopaineeseen. Uuton lopuksi järjestelmä viivyttää uuttovesisolenoidin vapautumista uuttotilasta, jotta äkkinäisen paineen laskun takia uutettu kahvi ei räjähdä ympäri uuttotilaa.
Projektin kehittämiseksi merkittävin jatkotoimenpide olisi mikrokontrollerin fyysinen kytkentä laitteeseen. Tämä kuului alkuperäiseen opinnäytetyösuunnitelmaan, mutta peruuntui rahoituksen puutteesta. Ohjelmisto on suunniteltu siten, että muutaman kommentin siirtäminen antaa sille valmiuden toimia yhdessä raudan kanssa. Ohjelmiston jatkokehityksessä olisi hyvä painottaa erilaisten uuttoprofiilien tallentamismahdollisuutta rerilaisia kahvilaatuja varten.
