Lean raportti ja itseohjautuva toimija

Abstract

Lean on hyvin abstrakti käsite, josta ei ole oikeaa konkreettista eli todellista yhteneväistä näkemystä. Niklas Modig ja Pär Åhlström totesivat 2013 teoksessaan miten yhdestä kysymyksestä saa neljä eri näkemystä (Modig, N. & Åhlström, P. 2013, 85). Tämä lisää hyvin paljon arvoituksellisuutta ja mielenkiintoa aihetta kohtaa. Yleinen oletus on, että kaikki mitä lean tekee, on hyvästä ja asia ratkaistaan sen mukaan mitä sitaateissa on sanottu. Erilaiset periaatelausahdukset ovat tässä ne arvoa lisääviä näkemyksiä, esimerkiksi ”yhdessä opimme” ja ”kunnioitamme muita” (The Toyota Way 2023). Lainaus on otettu suoraan Toyotan yritysarvoista, koska alkuperäinen artikkeli leanistä tutki vahvasti Toyotan tuotantosysteemiä.

Erityisen mielenkiinnon aiheena tässä opinnäytetyössä on, mitä ajatuksia on ollut taustalla, kun lean käsitettä on luotu ja miksi niin on tehty. Aihetta on lähestytty hyvin psykologisesti ja teknisesti. On selvitetty esimerkiksi toiminnan ajankohta historiassa ja tekemisen motiivi japanilaisten laatukulttuurista ja miten asiat ovat kehittyneet varteenotettavaksi voiman näytökseksi. Tämä antaa enemmän kuvaa asiasta kuin pelkät sankaritarinat. Toinen asia, mitä teoriaosiossa käsitellään, on itseohjautuvuus, jossa tulkitaan, miten toimija on itsenäinen tai itseohjautuva. Teoriaa käytettäessä voidaan saada lisää ymmärrystä siitä, mitä voidaan odottaa, kun käytetään termiä itseohjautuvuus. Tarkoituksena on miettiä, miten yhdessä oppiminen voisi olla yhteydessä arvon tuottamiseen, esimerkiksi työn kierron nopeuttamisessa.

Teorioiden soveltaminen ja oletusten tarkoituksellisuus havainnoidaan auditointiosiossa. Tarkastelun paikaksi on valittu F0-02-06-07 konetekniikanlaboratorion tilat. Luonteeltaan laboratoriotiloja yhdistää yhtenäinen läpikulku ja tilat voidaan ymmärtää kokonaisuudessaan yhtenäisiksi tiloiksi. Auditoinnista saatujen oletusten ja tulosten perusteella on valittu kolme ratkaisuehdotusta; WIP-taulukko, spagettikaavio ja sääntökuri. Pohdinnassa otetaan kantaa siihen, miten lean ja japanilaisten tuotantotalous on yhteydessä yleiseen mielenkiintoon länsimaita kohtaan, erityisesti Yhdysvaltoihin. Tämän opinnäytetyön viimeinen argumentti, eli todisteperäinen kannanotto, on leanin vahva suhde Japanin omaan finanssitalouteen

Lean is a variable and an abstract concept. Furthermore, there is no real cohesive understanding on the matter. Niklas Modig and Pär Åhlström state in their book in 2013 that one question on lean’s definition can give you four different views (Modig, N. & Åhlström, P. 2013, 85). This will add a high amount of mystery on the concept itself, which may translate to more interest towards the subject. The increase in the interest in lean is additionally caused by the generic view that whatever lean leads to is for good, and it solves what it is supposed to. Different principal quotations, for example “learn together” or “we respect the others” add value to views (The Toyota Way 2023). The quotations are borrowed from Toyota’s company values because the original lean article was based on a study of Toyota’s production systems.

The main interest of this thesis is to study what the main ideas behind the lean concept are. Moreover, why the lean concept was launched is studied as well. The approach is exceedingly technical and psychological. For instance, the timeline and motive for action in the Japanese quality culture is examined, as well as how things were developed into a show of strength. This will give us more information on the issue - more than just fictional hero-stories. The second part of the theory section handles self-direction as a concept on how to determine whether someone is self-directed or independent. When using theory, one can better understand how learning and the concept of self-direction can be applied together and what to expect from it. The goal is to consider how learning together could be connected to creating value, for instance when generating a higher work cycle.

The application part of this thesis audits a mechanical engineering laboratory F0-02-06-07. All three laboratories are connected to each other via the same passage, and therefore they can be considered as the one and the same working space. The results and conclusions from the audit rounds resulted in three solution proposals altogether and those are WIP-table, spaghetti diagram and rule of discipline. The conclusion part delves more into the connections between lean and Japan’s production economy in relation to interest in western countries, especially the United States of America. Lastly, this thesis voices an opinion on how lean is strongly related to Japan’s own economy.