Psykiatristen hoitajien kokemuksia hygieniaperehdytyksestä

Abstract

Psykiatrisen hoitotyön erityispiirteet asettavat haasteita infektioiden torjunnalle ja hygieniakäytäntöjen noudattamiselle. Erilaiset infektiot ja epidemiat ulottuvat myös psykiatrisiin sairaaloihin. Psykiatristen sairaaloiden hygieniaperehdytyksestä on hyvin vähän tutkittua tietoa mikä ohjasi tämän opinnäytetyön aiheen valintaa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli haastatella Tays psykiatrian toimialueen osastoilla työskenteleviä hoitajia heidän kokemuksistaan hygieniaperehdytyksestä ja sen kehittämisestä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten työntekijät ovat kokeneet saamansa perehdytyksen. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui viisi hoitajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulosten mukaan hygieniaperehdytys ei ole toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Hygieniaperehdytyksen toteutumiseen koetaan vaikuttavan henkilökunnan vaihteleva asenne hygienia-asioita kohtaan, työympäristön olosuhteet sekä miten eri ammattiryhmät tukevat toisiaan. Kehittämisehdotuksina ehdotetaan hygieniaperehdytyksen yhtenäistämistä ja perehdytyksen jälkeisen osaamisen ylläpitämistä. Tulevaisuudessa tarvitaan seurantatutkimusta siitä, lisääntyykö hygieniaperehdytyksen laatu osastoilla. Lisäksi tulisi kehittää yhtenäisiä toimintamalleja hygienia-perehdyttämiselle ja miten niiden implementointi onnistuu parhaiten.

The specificities of psychiatric nursing pose challenges for infection control and hygiene practices. Infections and epidemics of all kinds also extend to psychiatric hospitals. There is very little research on hygiene orientation in psychiatric hospitals, which guided the choice of the topic for this thesis.

The purpose of this thesis was to examine how hygiene orientation works in Tampere University Hospital’s psychiatric wards and how it could be improved. The aim was to produce information on how psychiatric nurses experience their hygiene orientation. The data were collected from 5 nurses who work in Tampere University Hospital’s psychiatric wards. The approach was qualitative, and the data were collected by theme interviewing method. The data were analyzed through inductive content analysis.

The results showed that hygiene orientation was not carried out as planned. The implementation of hygiene orientation was perceived to be affected by the varying attitudes of staff towards hygiene issues, the conditions of the working environment and how different professional groups support each other. A follow-up study is needed in the future to see whether the quality of hygiene orientation in the wards is improving. In addition, harmonised approaches to hygiene orientation and how best to implement them should be developed.