Turvetuotantoalueiden pintavalutuskenttien toimivuus Saarijärven reitillä
Liukkonen, Harri (2014)
Liukkonen, Harri
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014101414708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014101414708
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena tutkia turvetuotantoalueiden ympärivuotisesti toimivien pintavalutuskenttien
toimivuutta Saarijärven reitillä Keski-Suomessa. Tutkimusta suoritettiin pintavalutuskentillä
ja yhdellä kemikalointiasemalla. Lisäksi tarkasteltiin pintavalutuskenttien ominaisuuksien mahdollista
vaikutusta niiden puhdistustehoon. Tutkimus tehtiin Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
toimesta.
Tutkimusta tehtiin kevään 2014 aikana, jolloin tutkimuskohteilta otettiin vesinäytteiden lisäksi virtaamatietoja.
Virtaama mitattiin 11 pintavalutuskentältä (mittakaivot). Maastokäyntien yhteydessä otettiin valokuvia
turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyrakenteista; sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaamansäätöpadot
ja pintavalutuskentät.
Tutkimusaineistoon lukeutui 15 pintavalutuskenttää ja yksi kemikalointiasema, jotka sijaitsivat pohjoisessa
Keski-Suomessa Saarijärven reitillä yhdeksällä eri tuotantoalueella. Pintavalutuskenttien toimivuutta
tarkasteltiin otettujen vesinäytetulosten, puhdistustulosten, konsultin saman ajankohdan vesinäytetulosten
sekä osalta tutkimuskohteista pitkäaikaisten vedenlaatutietojen (2004–2014) avulla. Lisäksi maastokäyntien
yhteydessä tarkastettiin pintavalutuskenttien toimivuus silmämääräisesti arvioiden.
Kevät 2014 oli tavanomaista lämpimämpi ja varsinaista kevättulvaa ei ollut havaittavissa, johtuen vähälumisesta
talvesta. Tutkimusajankohdan sademäärän mittaus tapahtui Jyväskylän Tikkakosken lentokentän
sääasemalta, joka on noin 50–80 kilometrin etäisyydellä tutkimuskohteista. Pintavalutuskenttien
puhdistusreduktioiden keskiarvot olivat kiintoaineella 56,2 %, typellä 21,3 %, fosforilla 5,2 % ja CODMN –
23,7 %. Tutkimustulokset osoittivat pintavalutuskenttien toimivan melko hyvin ainoastaan kiintoaineen
pidättäjänä. Ravinteiden osalta jäätiin huonoon puhdistustulokseen ja humusta pääasiassa huuhtoutui
jokaiselta tutkimuskohteelta.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tarkasteltaessa tämän hetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan
(pintavalutuskentät) toimivuutta turvetuotannon vesiensuojelussa. Tutkimustulokset hyödyntävät osaltaan
niin viranomaisvalvontaa kuin toiminnanharjoittajan turvetuotantoa sekä vesiensuojelun kannalta
tärkeää turvetuottajan omavalvontaa.
toimivuutta Saarijärven reitillä Keski-Suomessa. Tutkimusta suoritettiin pintavalutuskentillä
ja yhdellä kemikalointiasemalla. Lisäksi tarkasteltiin pintavalutuskenttien ominaisuuksien mahdollista
vaikutusta niiden puhdistustehoon. Tutkimus tehtiin Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
toimesta.
Tutkimusta tehtiin kevään 2014 aikana, jolloin tutkimuskohteilta otettiin vesinäytteiden lisäksi virtaamatietoja.
Virtaama mitattiin 11 pintavalutuskentältä (mittakaivot). Maastokäyntien yhteydessä otettiin valokuvia
turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyrakenteista; sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat, virtaamansäätöpadot
ja pintavalutuskentät.
Tutkimusaineistoon lukeutui 15 pintavalutuskenttää ja yksi kemikalointiasema, jotka sijaitsivat pohjoisessa
Keski-Suomessa Saarijärven reitillä yhdeksällä eri tuotantoalueella. Pintavalutuskenttien toimivuutta
tarkasteltiin otettujen vesinäytetulosten, puhdistustulosten, konsultin saman ajankohdan vesinäytetulosten
sekä osalta tutkimuskohteista pitkäaikaisten vedenlaatutietojen (2004–2014) avulla. Lisäksi maastokäyntien
yhteydessä tarkastettiin pintavalutuskenttien toimivuus silmämääräisesti arvioiden.
Kevät 2014 oli tavanomaista lämpimämpi ja varsinaista kevättulvaa ei ollut havaittavissa, johtuen vähälumisesta
talvesta. Tutkimusajankohdan sademäärän mittaus tapahtui Jyväskylän Tikkakosken lentokentän
sääasemalta, joka on noin 50–80 kilometrin etäisyydellä tutkimuskohteista. Pintavalutuskenttien
puhdistusreduktioiden keskiarvot olivat kiintoaineella 56,2 %, typellä 21,3 %, fosforilla 5,2 % ja CODMN –
23,7 %. Tutkimustulokset osoittivat pintavalutuskenttien toimivan melko hyvin ainoastaan kiintoaineen
pidättäjänä. Ravinteiden osalta jäätiin huonoon puhdistustulokseen ja humusta pääasiassa huuhtoutui
jokaiselta tutkimuskohteelta.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tarkasteltaessa tämän hetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan
(pintavalutuskentät) toimivuutta turvetuotannon vesiensuojelussa. Tutkimustulokset hyödyntävät osaltaan
niin viranomaisvalvontaa kuin toiminnanharjoittajan turvetuotantoa sekä vesiensuojelun kannalta
tärkeää turvetuottajan omavalvontaa.