Kliinisen laboratorion rooli lasten kaltoinkohteluepäilytilanteissa

Abstract

Lasten kaltoinkohtelu on vakava ongelma, joka voi näkyä myös bioanalyytikon työssä. Opinnäytetyössä Opaslehtinen perheille lasten kaltoinkohteluepäilytilanteissa (Ovaska & Seppälä 2018) lasten kaltoinkohtelua tutkittiin hoitotyön näkökulmasta. Opinnäytetyön täydennyksen tarkoituksena oli tuottaa raportti, jossa lasten kaltoinkohtelua tarkasteltiin uudelleen bioanalyytikon työn näkökulmasta. Tavoitteena oli kuvata kattavasti, kuinka lasten kaltoinkohtelu ilmiönä näkyy osana bioanalyytikon työtä.

Opinnäytetyön täydennyksen teoreettisten lähtökohtien pohjana toimivat aiemmin tehdyn opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat; lasten kaltoinkohtelu, toiminta kaltoinkohteluepäilytilanteissa sekä vuorovaikutus ja viestintä kaltoinkohteluepäilytilanteissa. Täydennyksen teoreettiset lähtökohdat, lasten kaltoinkohtelu ja laboratoriotutkimukset kaltoinkohteluepäilytilanteissa, olivat päällekkäisiä niiltä osin kuin tietoa oli tarpeen päivittää tai tarkentaa.

Teoreettisena tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin narratiivista yleiskatsausta. Narratiivinen yleiskatsaus on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen metodi, jossa epäyhtenäistä tietoa järjestetään ja muodostetaan yhtenäinen, laaja kuva käsiteltävästä aiheesta. Tutkimuskysymyksiin suoraan vastaavaa aineistoa löytyi vain vähän, joten tulosten saamiseksi tietoa on sovellettu ja yhdistelty löydetystä aineistosta. Tiedonhaun haastavuuden takia tiedonhaussa korostui käsihaun merkitys aineiston keräämisessä.

Kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen ovat myös bioanalyytikon velvollisuuksia terveydenhuollon ammattihenkilönä. Kaltoinkohteluepäilyn tutkimisessa kliinisellä laboratoriolla on tärkeä rooli osana moniammatillista toimintaa. Laadukkaat ja luotettavat lapsesta tehtävät laboratoriotutkimukset ovat kaltoinkohteluepäilytilanteessa lapsen ja perheen oikeusturvalle ehdottoman tärkeitä. Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että bioanalyytikot ja alan opiskelijat tarvitsevat riittävän pohjatiedon kaltoinkohtelun tunnistamisesta, jotta he voivat puuttua kohtaamaansa kaltoinkohteluun työelämässä. Koulutuksen tarvetta tulisikin pohtia osana bioanalyytikoiden ammatillista koulutusta tai työelämässä. Bioanalyytikoilla on ammatillista osaamista, jonka nykyistä laajempaa hyödyntämistä voitaisiin pohtia laboratoriotutkimusten laadun takaamiseksi lasten kaltoinkohteluepäilytilanteissa.

Child maltreatment is a serious issue that can also manifest in the work of a biomedical laboratory scientist. Explored initially through a nursing perspective in the thesis "Patient Education Handout for Families in Cases of Suspected Child Abuse" (Ovaska & Seppälä 2018), this supplementary thesis aimed to reassess and comprehensively describe child maltreatment as a phenomenon from the viewpoint of a biomedical laboratory scientist.

The theoretical foundation for this supplementary thesis was based on the theoretical foundations of the previous thesis. The theoretical foundations of child maltreatment and laboratory tests in cases of suspected maltreatment overlapped to the extent that information needed to be updated or clarified.

A narrative overview is a method of descriptive literature review where disparate information is organized to create a coherent, comprehensive picture of the topic at hand. Since there was limited direct data available, information had to be combined from the available sources and the importance of manual searching in data collection was emphasized.

Recognizing and addressing maltreatment are also the responsibilities of biomedical laboratory scientists. Clinical laboratories play a crucial role in multidisciplinary actions in investigating suspected maltreatment. High-quality and reliable laboratory tests are essential for the legal rights of the child and the family in cases of suspected maltreatment.

The results of this thesis suggest that biomedical laboratory scientists and students in the field require sufficient foundational knowledge in recognizing maltreatment so that they can intervene when faced with such situations. The need for education in this area should be considered as part of the professional training or continuing education of biomedical laboratory scientists. Biomedical laboratory scientists possess professional expertise, and their broader utilization could be contemplated to ensure the quality of laboratory tests in cases of suspected child maltreatment.