Skitsofreniaa sairastavan psykososiaalinen hoito palveluasumisessa

Abstract

Skitsofrenia on monimuotoinen ja vakava mielenterveyden häiriö, jota Suomessa sairastaa 55–65 000 henkilöä. Kokonaisvaltaisella hoidolla voidaan parantaa potilaan toimintakykyä ja estää sairauden oireiden uusiutumista. Osa skitsofrenian kokonaisvaltaista hoitoa on hyvä psykososiaalinen hoito, joiden avulla skitsofrenian haitat ja oireilu minimoidaan ja korjataan niin, että potilaan elämänlaatu ja toimintakyky säilyy.

Tämän opinnäytetyön tavoite on vastata kysymykseen, miten palveluasumisen hoitoympäristö vaikuttaa psykososiaalisen hoidon toteuttamiseen. Tavoite on selvittää asumispalveluiden hoitoympäristön haasteita ja tukevia tekijöitä hyvän psykososiaalisen hoidon toteuttamiselle sekä tuottaa lisää tietoa hyvästä psykososiaalisen hoidosta palveluasumisessa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus.

Opinnäytetyön tuloksina voitiin todeta, että palveluasumisen hoitoympäristössä löytyy sekä psykososiaalista hoitoa edistäviä että estäviä tekijöitä. Tuloksista ilmeni, että edistäviä tekijöitä löytyy hoitohenkilökunnan ammattitaidosta ja jatkuvasta koulutuksesta sekä potilaan käytettävissä olevia voimavaroista. Suurin osa estävistä tekijöistä liittyy skitsofrenian ja palveluasumisen hoitoympäristön erityispiirteisiin ja niiden yhteisvaikutuksiin sekä palveluasumisen työkulttuuriin.

Varsinkin palveluasumisen työkulttuurin ja henkilökunnan koulutuksen kautta voitaisiin parantaa mahdollisuuksia hyvään psykososiaalisen hoitoon palveluasumisessa. Hoitoympäristön erityispiirteet edellyttävät työkulttuurin muutosta siten, että hoidon ja toimintatavat vastaisivat näyttöön perustuvaan tietoon psykososiaalisten menetelmien hyödyntämiseksi.

Schizophrenia is a diverse and severe mental disorder, which affects 55–60 000 people in Finland. Comprehensive care can improve everyday performance and patient’s quality of life and prevent renewal of symptoms. An important part of comprehensive care of schizophrenia consists of psychosocial interventions, which help to prevent symptoms to reoccur and minimise many impairing consequences of the disorder.

The objective of the thesis was to study how the care environment of a nursing home affects the implementation of psychosocial interventions. The aim was to examine the challenges and promoting factors for the use of comprehensive psychosocial interventions in a nursing home environment. An additional objective was to produce more information on comprehensive psychosocial interventions and care. The method used in the study was literature review.

The results show that nursing home environment includes both promoting and prohibitive factors to the use of psychosocial interventions. The results show that promoting factors are the professional skills of the nurses and their constant training as well as the patients’ capacity and resources. The prohibitive factors are related to the typical symptoms of schizophrenia and the characteristics of a nursing home environment and their synergies and co-effects. Additionally, the working culture can be an important part of prohibitive factors.

Particularly the nursing home working culture and the education and training of the nursing personnel are the main factors which could contribute to better psychosocial care in nursing homes for patients with schizophrenia. The features of the nursing home environment require changes in the working and organizational culture to use evidence-based psychosocial interventions.