Positiivisen pedagogiikan periaatteiden ilmeneminen kasvatusyhteistyössä

Abstract

Positiivinen pedagogiikka on valtakunnallisesti ajankohtainen lähtökohta varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja kartoittaa huoltajien kokemuksia positiivisen pedagogiikan ilmenemistä erään eteläpohjalaisen kaupungin varhaiskasvatuksen kasvatusyhteistyössä. Opinnäytetyön tehtävänä oli vastata tutkimuskysymykseen ”Miten huoltajat kokevat positiivisen pedagogiikan periaatteiden ilmenevän kasvatusyhteistyössä kyseisen kaupungin varhaiskasvatuksessa?” Päätutkimuskysymykseen haettiin vastausta kolmen alatutkimuskysymyksen avulla. Opinnäytetyö toteutettiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake koostui 14 kysymyksestä.

Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin, miten huoltajat kokivat henkilöstön kohtaavan heitä ja heidän lapsiaan, millaisia positiivisen pedagogiikan periaatteita oli tunnistettavissa pedagogisissa dokumenteissa ja lasten kertomuksissa sekä kartoitettiin huoltajien toiveita positiivisen pedagogiikkaan liittyen. Kyselytutkimuksen vastaukset analysoitiin teemoittelun ja tilastollisesti kuvaavan analyysin keinoin. Saatuja tuloksia peilattiin positiivisen pedagogiikan teoriatietoon sekä aiempiin tutkimuksiin. Kaupungin varhaiskasvatus voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia positiivisen pedagogiikan ja huoltajien osallisuuden edistämisessä.

Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että huoltajat kokevat tulevansa kohdatuksi arvostavasti kaupungin varhaiskasvatuksessa. Päivittäisissä kohtaamisissa kasvattajat kertoivat huoltajille varhaiskasvatuksessa näkyvistä lasten hyvistä ominaisuuksista, vahvuuksista, luonteenpiirteistä sekä heidän tekemistään hyvistä teoista. Lapsista herännyttä huolta tuotiin huoltajille ilmi rakentavasti ja ratkaisukeskeisesti. Pedagogisissa dokumenteissa positiivisen pedagogiikan periaatteet ilmenivät eniten lasten varhaiskasvatussuunnitelmissa. Huomaa hyvä! -koulutuksessa kasvattajille perehdytetty Vahvuusvaris-materiaali ei näkynyt huoltajille. Huoltajat toivoivat positiivisen pedagogiikan kehittämiseksi enemmän kuvia, lasten kehumista, vahvuuksien huomaamista sekä tietoa siitä, miten varhaiskasvatuksessa toimitaan haastavissa kasvatustilanteissa. Lapset kertoivat huoltajille eniten saamistaan kehuista. Eniten huoltajien vastauksista jakautuivat kokemukset osallisuudesta varhaiskasvatuksen kehittämisessä.

Huoltajat tunnistivat kyseisen kaupungin varhaiskasvatuksen vuorovaikutuksessa, pedagogisessa dokumentoinnissa ja lasten kertomuksista paljon erilaisia positiivisen pedagogiikan periaatteita. Huoltajien osallisuutta tulisi edistää kaupungin varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Positiivisen pedagogiikan menetelmiä, kuten Vahvuusvaris-materiaalia voisi hyödyntää aktiivisemmin ja tuoda sitä näkyvämmäksi myös huoltajille.

Positive pedagogy is a nationally current starting point in the implementation of early childhood education and care. Thesis’ purpose was to research and survey the experiences of guardians regarding the demonstration of positive pedagogy in the ECEC care partnership of a city in Southern Ostrobothnia. Thesis’ objective was to answer the research question: “How do the guardians feel that the principles of positive pedagogy are demonstrated in the ECEC partnership in the ECEC of the city in question?”. The answer to the main research question was sought with the help of three sub-research questions. The questionnaire consisted of 14 questions.

With the help of a survey, it was found out how the guardians felt that the staff encountered them and their children, what principles of positive pedagogy could be recognized in pedagogical documents and children’s stories, and the caretakes’ wishes regarding positive pedagogy were surveyed. The answers of the survey were analyzed by means of the thematization and statistical descriptive analysis. The obtained results were mirrored in the theoretical knowledge of positive pedagogy and in previous studies. The city's ECEC can use the results of the thesis in promoting positive pedagogy and the involvement of guardians.

The results of the thesis show that the guardians felt that they are met with appreciation in the city’s ECEC. In the daily meetings, the educators told the guardians about the children's good qualities, strengths, char- acter traits and the good deeds they had done in ECEC. Concerns about the children were brought to the attention of the guardians in a constructive and solution-oriented manner. In pedagogical documents, the principles of positive pedagogy were most evident in children's ECEC plans. The Vahvuusvaris material introduced to the educators in Note good! -training was not visible to the guardians. To develop positive pedagogy, the guardians hoped for more pictures, praising children, noticing their strengths, and information on how they act in challenging educational situations in ECEC. The experiences of participation in the development of ECEC were the most split among guardians' answers.

The guardians identified many different principles of positive pedagogy in the interaction, pedagogical documentation, and children's stories of the ECEC in that city. The participation of guardians should be promoted in the development of ECEC in the city. Methods of positive pedagogy, such as the Vahvuusvaris material, could be used more actively and made more visible to guardians as well.