Jatkuva kasvatus HAMKin metsissä
Suomäki, Jarno (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112030273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112030273
Tiivistelmä
Opinnäytetyön päätavoite on tutkia jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä Hämeen ammattikorkeakoulun metsäomistuksissa. Vaikutuksia käsitellään taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen perspektiivien kautta. Opinnäytetyön tilaajana toimi metsätalouden lehtori Esa Lientola Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Luonteeltaan opinnäytetyö on tutkimuksellinen, tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä tutkimusta. Tutkimuskysymyksinä työssä käytettiin jatkuvapeitteisen metsän kasvatustavan sopivuutta, sekä jatkuvan ja jaksollisen kasvatustapojen eroja HAMKin metsissä.
Opinnäytetyössä käytettävät menetelmät, teoria ja johtopäätökset aiheeseen ovat sekä koulutuksen aikana opitun, käytännön kokemuksen, että tutkijan kiinnostuksen summa. Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin annettujen metsävaratietojen pohjalta, käyttäen Iptim-nimistä simulaatio-ohjelmaa sekä ForestKIT-metsätietojärjestelmää.
Opinnäytetyössä selvisi useita erilaisia metsätiloja analysoidessa yhteisiä tekijöitä, jotka sanelevat jatkuvan kasvatuksen olevan ainakin vielä taloudellisesti kannattamattomampaa kuin tasaikäisrakenteisen metsätalouden harjoittaminen. Toisaalta jatkuva kasvatus pystyy mahdollisesti tarjoamaan muita arvostettuja etuja, kuten ekologisia ja sosiaalisia hyötyjä.
Luonteeltaan opinnäytetyö on tutkimuksellinen, tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä tutkimusta. Tutkimuskysymyksinä työssä käytettiin jatkuvapeitteisen metsän kasvatustavan sopivuutta, sekä jatkuvan ja jaksollisen kasvatustapojen eroja HAMKin metsissä.
Opinnäytetyössä käytettävät menetelmät, teoria ja johtopäätökset aiheeseen ovat sekä koulutuksen aikana opitun, käytännön kokemuksen, että tutkijan kiinnostuksen summa. Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin annettujen metsävaratietojen pohjalta, käyttäen Iptim-nimistä simulaatio-ohjelmaa sekä ForestKIT-metsätietojärjestelmää.
Opinnäytetyössä selvisi useita erilaisia metsätiloja analysoidessa yhteisiä tekijöitä, jotka sanelevat jatkuvan kasvatuksen olevan ainakin vielä taloudellisesti kannattamattomampaa kuin tasaikäisrakenteisen metsätalouden harjoittaminen. Toisaalta jatkuva kasvatus pystyy mahdollisesti tarjoamaan muita arvostettuja etuja, kuten ekologisia ja sosiaalisia hyötyjä.