Nuorten sairaanhoitajien työtyytyväisyys päivystyspoliklinikalla

Abstract

Lähes koko Suomen hoitoalalla on paljon pulaa sairaanhoitajista. Tämän lisäksi jo olemassa olevien hoitajien keskuudessa on haluja vaihtaa alaa kokonaan. Siksi on tärkeää selvittää nuorten sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, jotta heidän alalla pysyminen voitaisiin pystyä takaamaan paremmin.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata alle 30-vuotiaiden sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä päivystyspoliklinikalla. Tavoitteena on tuottaa tietoa alle 30-vuotiaiden sairaanhoitajien työtyytyväisyydestä päivystyspoliklinikalla.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka suoritettiin sekä ryhmä- että yksilöhaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin. Saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysia. Tutkimuksen aineiston muodostivat kahdeksan alle 30-vuotiasta sairaanhoitajaa, jotka työskentelevät eräällä päivystyspoliklinikalla.

Saadut tulokset ovat avoimia kuvauksia sairaanhoitajien kokemuksista liittyen työtyytyväisyyden sekä edistävistä että heikentävistä tekijöistä päivystyspoliklinikalla. Tuloksissa tunnistettiin työtyytyväisyyttä edistäviä tekijöitä, kuten toimiva työympäristö, empaattinen ja tasavertainen johtamistyyli, autonominen työvuorosuunnittelu, ylityökorvaukset, palautteen saaminen, toimiva tiedonkulku ja kommunikointikyky työyhteisössä, luottamuksen tunne, hyvä työn ja henkilökohtaisen elämän tasapaino, kollegiaalisuus sekä hierarkian puute. Työtyytyväisyyden heikentäviä tekijöitä ovat työympäristön rauhattomuus, lääkintä- ja muiden laitteiden tekniset ongelmat, esihenkilöiden läsnäolon puute, runsas ilta-, viikonloppu- ja yövuoropainotteisuus työvuoroissa, matala palkka ja epäselvä palkkakehitys, loma- ja virkavapaajaksojen ongelmat, koulutusten vähäinen määrä, nuorten sairaanhoitajien lähteminen päivystyspoliklinikalta sekä ei-akuuttien potilaiden määrällinen kasvu. Osa haastateltavista näki itsensä töissä päivystyspoliklinikalla viiden vuoden sisällä. Lievä enemmistö haastateltavista ei nähnyt itseään töissä päivystyspoliklinikalla eläkepäiviin asti.

Tulevaisuudessa olisi tarpeen tutkia työtyytyväisyyttä yli 30-vuotiaiden sairaanhoitajien näkökulmasta ja olisi myös syytä ottaa huomioon karttunut työkokemus. Kehittämisehdotuksina on läsnä oleva, tasa-arvoinen ja yksilöitä huomioiva johtamisote, työvuorosuunnittelun tehostaminen ja palkkauksen tarkastelu.

The purpose of the thesis is to describe the experiences of the nurses under 30 years of age in work job satisfaction at an emergency unit. The aim of the thesis is to produce information about job satisfaction of nurses under 30 years of age at an emergency unit.

The master`s thesis was implemented with a qualitative research approach. The research data was collected with both solo and group interviews by means of focused interviews and they were recorded. The focus group was 8 nurses who work in an emergency unit. The research data was transcribed and analyzed by using inductive content analysis.

The given results are open descriptions of nurse’s experiences considering the factors that either enhance or diminish job satisfaction at an emergency unit. As a result, enhancing factors include a functional working environment, an emphatic and equal leadership, working time autonomy, overtime pay, receiving feedback, functional flow of information and communication skills, a feeling of trust, a good balance between work and personal life, collegiality and the lack of workplace hierarchy. The diminishing factors are the restlessness of working environment, technical problems of medical and other devices, the lack of presence of superiors, evening, weekend and nightshift-oriented working times, low pay and unclear wage formation, the problems of annual leave and leave of absence, the low amount of on-the-job training, the egress of young nurses and the increase of non-acute patients at the emergency unit. Half of the interviewees saw themselves continue working at an emergency unit within next five years. Majority of the interviewees did not see themselves working at an emergency unit till retirement.

Further studies on the subject, for example a qualitative study involving nurses aged over 30 working at an emergency unit could gain more insight about the factors of job satisfaction. Also experiences of the nurses should be a factor in further studies. Development proposals include present and equal management style, work shift planning that takes individuals into account and a salary review which takes different set of skills of the nurses into account.