Yksityisten mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksikköjen asukkaiden kokemuksia heihin kohdistuvista ennakkoluuloista
Kuusonen, Aleksiina; Oksanen, Senja (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130712
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kokevatko yksityisten mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksiköiden asukkaat heihin kohdistuvan ennakkoluuloja. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä monipuolista tietoa erilaisilta asukkailta ja mahdollistaa tulosten hyödyntäminen ennakkoluulojen käsittelyyn liittyvässä tunnetyöskentelyssä kuntoutusyksiköiden arjessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmateriaali kerättiin haastattelemalla mielenterveys- ja päihdekuntoutujia kahdessa eri yksikössä käyttäen teemahaastattelumenetelmää, joka on puolistrukturoitu. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluvastauksille tehtiin kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Opinnäytetyössä haastateltiin myös yksiköiden työntekijöitä.
Tutkimustuloksista tuli ilmi, että ennakkoluulojen kokeminen kuntoutujien kesken oli yleistä: yli puolet haastateltavista kuntoutujista oli kokenut ennakkoluuloja. Ennakkoluuloja oli koettu ammattihenkilöstöltä, läheisiltä ja tuntemattomilta. Suurin osa haastateltavista oli sitä mieltä, että mielenterveys- ja päihdekuntoutujiin kohdistuvia ennakkoluuloja olisi mahdollista vähentää. Esille nousi erityisesti tiedon lisäämisen merkitys ennakkoluulojen vähentämisen keinona. Kuntoutujat kertoivat avoimesti siitä, miten heidän kohtaamansa ennakkoluulot olivat vaikuttaneet heidän arkeensa ja elämäänsä. Yleisimmäksi teemaksi
nousi sosiaalisten tilanteiden välttely. Suurimman osan mielestä kuntoutusyksiköissä on avoin ilmapiiri, jossa pystyy keskustelemaan.
Johtopäätösten myötä kävi ilmi, että yhteiskunnassamme tarvitaan edelleen
muutosta ennakkoluuloisen käytöksen vähentämiseksi mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen asiakkaita kohtaan. Ennakkoluuloilla on merkittäviä vaikutuksia kuntoutujien arkeen. Niiden laaja kokeminen korostaa tarvetta puuttua ennakkoluuloihin niin yhteiskunnallisella tasolla kuin kuntoutusyksiköissäkin. Kuntoutusohjelmiin tulisi sisällyttää monipuolisia tukimuotoja vastaamaan erilaisten kuntoutujien yksilöllisiin tarpeisiin. Tämän tutkimuksen perusteella on selvää, että tarve saada tukea ja keskustella ennakkoluuloista on merkittävä. Työntekijöillä on keskeinen rooli ennakkoluulojen vähentämisessä mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa. The purpose of this thesis was to find out if the residents of mental health and
substance abuse rehabilitation units have experienced prejudices. The hope
was that the results could be used in processing the emotions related to experiencing possible prejudices in the daily life of rehabilitation units.
The method to gather information was interviewing the clients of the rehabilitation centers in the area of Southern Savonia. The thesis was carried out as a
qualitative research. The research material was collected by interviewing mental health and substance abuse rehabilitators in two different units. The interviewing method was a semi-structured interview. The interviews were individual interviews. The interview results were analyzed using qualitative analysis.
Employees of the units were also interviewed in this thesis.
The research results revealed that experiencing prejudice among rehabilitators is common: more than half of the rehabilitators interviewed had experienced prejudice. Prejudices were experienced from professional staff as well
as from relatives and strangers. Most of the interviewees believed that it would
be possible to reduce the prejudices against mental health and substance
abuse rehabilitators. The importance of increasing awareness as a means of
reducing prejudices was particularly highlighted. The rehabilitators spoke
openly about how the prejudicial behavior they faced had affected their daily
lives and avoiding social situations became the most common theme. It turned
out that most of the rehabilitators feel like there is an open atmosphere where
they can talk in the rehabilitation units.
As a conclusion the study showed that change is still needed in our society to
reduce prejudicial behavior towards the rehabilitation clients of mental health
and substance abuse units. Prejudices have significant effects on the everyday life of rehabilitators. The widespread experience of prejudices emphasizes
the need to intervene to prejudices both at the societal level and in rehabilitation units. Rehabilitation programs should include versatile forms of support to
meet rehabilitators’ individual needs. The research emphasizes employees’
key role in reducing prejudices in mental health and substance abuse rehabilitation. In the future, it is important to continue working to reduce prejudices regarding mental health and substance abuse rehabilitation.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmateriaali kerättiin haastattelemalla mielenterveys- ja päihdekuntoutujia kahdessa eri yksikössä käyttäen teemahaastattelumenetelmää, joka on puolistrukturoitu. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluvastauksille tehtiin kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Opinnäytetyössä haastateltiin myös yksiköiden työntekijöitä.
Tutkimustuloksista tuli ilmi, että ennakkoluulojen kokeminen kuntoutujien kesken oli yleistä: yli puolet haastateltavista kuntoutujista oli kokenut ennakkoluuloja. Ennakkoluuloja oli koettu ammattihenkilöstöltä, läheisiltä ja tuntemattomilta. Suurin osa haastateltavista oli sitä mieltä, että mielenterveys- ja päihdekuntoutujiin kohdistuvia ennakkoluuloja olisi mahdollista vähentää. Esille nousi erityisesti tiedon lisäämisen merkitys ennakkoluulojen vähentämisen keinona. Kuntoutujat kertoivat avoimesti siitä, miten heidän kohtaamansa ennakkoluulot olivat vaikuttaneet heidän arkeensa ja elämäänsä. Yleisimmäksi teemaksi
nousi sosiaalisten tilanteiden välttely. Suurimman osan mielestä kuntoutusyksiköissä on avoin ilmapiiri, jossa pystyy keskustelemaan.
Johtopäätösten myötä kävi ilmi, että yhteiskunnassamme tarvitaan edelleen
muutosta ennakkoluuloisen käytöksen vähentämiseksi mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen asiakkaita kohtaan. Ennakkoluuloilla on merkittäviä vaikutuksia kuntoutujien arkeen. Niiden laaja kokeminen korostaa tarvetta puuttua ennakkoluuloihin niin yhteiskunnallisella tasolla kuin kuntoutusyksiköissäkin. Kuntoutusohjelmiin tulisi sisällyttää monipuolisia tukimuotoja vastaamaan erilaisten kuntoutujien yksilöllisiin tarpeisiin. Tämän tutkimuksen perusteella on selvää, että tarve saada tukea ja keskustella ennakkoluuloista on merkittävä. Työntekijöillä on keskeinen rooli ennakkoluulojen vähentämisessä mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa.
substance abuse rehabilitation units have experienced prejudices. The hope
was that the results could be used in processing the emotions related to experiencing possible prejudices in the daily life of rehabilitation units.
The method to gather information was interviewing the clients of the rehabilitation centers in the area of Southern Savonia. The thesis was carried out as a
qualitative research. The research material was collected by interviewing mental health and substance abuse rehabilitators in two different units. The interviewing method was a semi-structured interview. The interviews were individual interviews. The interview results were analyzed using qualitative analysis.
Employees of the units were also interviewed in this thesis.
The research results revealed that experiencing prejudice among rehabilitators is common: more than half of the rehabilitators interviewed had experienced prejudice. Prejudices were experienced from professional staff as well
as from relatives and strangers. Most of the interviewees believed that it would
be possible to reduce the prejudices against mental health and substance
abuse rehabilitators. The importance of increasing awareness as a means of
reducing prejudices was particularly highlighted. The rehabilitators spoke
openly about how the prejudicial behavior they faced had affected their daily
lives and avoiding social situations became the most common theme. It turned
out that most of the rehabilitators feel like there is an open atmosphere where
they can talk in the rehabilitation units.
As a conclusion the study showed that change is still needed in our society to
reduce prejudicial behavior towards the rehabilitation clients of mental health
and substance abuse units. Prejudices have significant effects on the everyday life of rehabilitators. The widespread experience of prejudices emphasizes
the need to intervene to prejudices both at the societal level and in rehabilitation units. Rehabilitation programs should include versatile forms of support to
meet rehabilitators’ individual needs. The research emphasizes employees’
key role in reducing prejudices in mental health and substance abuse rehabilitation. In the future, it is important to continue working to reduce prejudices regarding mental health and substance abuse rehabilitation.