PURKAUTUMISKÄYRÄN MÄÄRITTÄMINEN URPOLANJOELLE
Immonen, Panu (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130785
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130785
Tiivistelmä
Urpolanjoki virtaa Etelä-Savossa Mikkelin keskustan läheisyydessä. Jokea muokattiin syksyllä ja talvella 2022, jolloin joesta purettiin patoja, uomaa muokattiin ja rakennettiin kalatiet, jolloin vaelluskalojen olisi mahdollista nousta joen virtauspaikoille. Muokkaustöille Mikkelin kaupunki haki luvan Itä-Suomen aluehallintovirastolta. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli muodostaa purkautumiskäyrä Urpolanjoelle, koska muokkaustyöt ovat voineet muuttaa joen virtauksia, vaikkakin Itä-Suomen aluehallintaviraston lupapäätöksessä virtausten oli pitänyt pysyä samana. Opinnäytetyö tehtiin osana Waterplus – Vesistöjen puhtautta edistämässä uusin menetelmin -hanketta.
Purkautumiskäyrä muodostuu veden virtaaman suhteutettuna veden korkeuteen. Purkautumiskäyrän avulla voidaan jatkossa tietää veden virtaama pelkästään veden korkeus tietämällä. Purkautumiskäyrää voidaan hyödyntää mm. vesirakentamisessa ja luonnonsuojelussa.
Päämenetelmänä virtaamamittauksille purkautumiskäyrää varten suoritettiin kannettavalla Flow Tracker 2 -virtaamamittarilla, mutta luotettavuutta haettiin suorittamalla mittauksia myös suolapulssimenetelmällä sekä vertailemalla saatuja virtaamamittauksia WSFS Vemalan ennusteisiin ja ELY-keskuksen suorittamiin OTT MF Pro -virtaamamittarin tuloksiin. Vedenkorkeuden mittaamiseen käytettiin Urpolanjoessa sijaitsevaa vedenkorkeusmittapaalua, josta vanhat korkeusmittauksetkin Urpolanjoelle ovat suoritettu.
Virtaamamittauspaikaksi valittiin Urpolan luontokeskuksen takana sijaitsevan sillan alajuoksun puoli. Mittaukset suoritettiin kevään ja kesän 2023 aikana. Flow Tracker 2:lla mittauskertoja kertyi 12 kappaletta. Mittauspaikan sekä mittausten suorittamiseen käytettiin standardia, joka ohjeistaa virtaaman suoritusta ja mittauspakkaa (SFS-EN ISO 748: 2021). Mittaukset pyrittiin aloittamaan heti kevään 2023 lumien sulamisien alettua sekä saamaan kiinni ylivirtaaman ajankohdasta sekä myös saada vielä mittaus virtaamien laskettua kesällä 2023.
Saatujen vedenkorkeus- ja virtaamamittausten avulla saatiin muodostettua Urpolanjoelle uusi purkautumiskäyrä. Purkautumiskäyrän virtaamat ovat laskeneet aikaisemmista virtaamamittauksista, paitsi käyrän lähestyessä alivirtaamaa, jossa virtaama oli taas noussut vanhoihin tuloksiin verrattuna. Tuloksia tukivat suolapulssimittaukset ja ELY-keskuksen tekemät virtaamamittaukset.
Purkautumiskäyrä muodostuu veden virtaaman suhteutettuna veden korkeuteen. Purkautumiskäyrän avulla voidaan jatkossa tietää veden virtaama pelkästään veden korkeus tietämällä. Purkautumiskäyrää voidaan hyödyntää mm. vesirakentamisessa ja luonnonsuojelussa.
Päämenetelmänä virtaamamittauksille purkautumiskäyrää varten suoritettiin kannettavalla Flow Tracker 2 -virtaamamittarilla, mutta luotettavuutta haettiin suorittamalla mittauksia myös suolapulssimenetelmällä sekä vertailemalla saatuja virtaamamittauksia WSFS Vemalan ennusteisiin ja ELY-keskuksen suorittamiin OTT MF Pro -virtaamamittarin tuloksiin. Vedenkorkeuden mittaamiseen käytettiin Urpolanjoessa sijaitsevaa vedenkorkeusmittapaalua, josta vanhat korkeusmittauksetkin Urpolanjoelle ovat suoritettu.
Virtaamamittauspaikaksi valittiin Urpolan luontokeskuksen takana sijaitsevan sillan alajuoksun puoli. Mittaukset suoritettiin kevään ja kesän 2023 aikana. Flow Tracker 2:lla mittauskertoja kertyi 12 kappaletta. Mittauspaikan sekä mittausten suorittamiseen käytettiin standardia, joka ohjeistaa virtaaman suoritusta ja mittauspakkaa (SFS-EN ISO 748: 2021). Mittaukset pyrittiin aloittamaan heti kevään 2023 lumien sulamisien alettua sekä saamaan kiinni ylivirtaaman ajankohdasta sekä myös saada vielä mittaus virtaamien laskettua kesällä 2023.
Saatujen vedenkorkeus- ja virtaamamittausten avulla saatiin muodostettua Urpolanjoelle uusi purkautumiskäyrä. Purkautumiskäyrän virtaamat ovat laskeneet aikaisemmista virtaamamittauksista, paitsi käyrän lähestyessä alivirtaamaa, jossa virtaama oli taas noussut vanhoihin tuloksiin verrattuna. Tuloksia tukivat suolapulssimittaukset ja ELY-keskuksen tekemät virtaamamittaukset.