Maan kasvukunnon parantaminen tavanomaisessa viljelyssä
Peltola, Tony (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112230883
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112230883
Tiivistelmä
Pellon kasvukuntoon ja sen tekijöihin tulee kiinnittää huomiota entistä enemmän, koska peltojen peruskunnon ollessa hyvä se parantaa merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä. Opinnäytetyöllä pyrittiin selvittämään kirjallisuuden avulla mitkä viljely toimenpiteet vaikuttavat maan rakenteeseen positiivisesti ja mitkä negatiivisesti. Työssä selvitettiin millä toimenpiteillä saadaan maan kasvukuntoa parannettua ja ylläpidettyä.
Opinnäytetyön kokeellisessa osiossa selvitettiin kahden peltolohkon ja niiden erilaisten viljelykiertojen vaikutusta maan rakenteeseen. Työssä koetekijänä oli viljelykierron merkitys maan rakenteeseen. Aineistoa kerättiin kahdelta eri peltolohkolta lapiokuoppatesteillä, hörppytestillä ja aistinvaraisilla tutkimuksilla maaperästä. Tietoa lohkojen historiasta saatiin Peltotuki Pro – ohjelmistosta, viljelymuistiinpanoista ja omista havainnoista. Ensimmäinen koekaivanto otettiin vuonna 2020 syksyllä molemmista lohkoista. Toiset näytteet otettiin 2023 syksyllä. Lohkoille tehtiin myös Ruokaviraston laatiman peltomaan laatutestilomakkeen mukaiset arvioinnit.
Työn avulla selvisi, että maan rakenne muuttuu viljelykierron vaikutuksesta. MARA-testien ja hörppytestien tuloksista huomattiin, että maan rakenne heikkenee yksipuolisen viljelyn takia, verrattuna monipuolisempaan viljelykiertoon. Kun viljelykiertoon sisältyy syväjuurisia kasveja, maan rakenne säilyy paremmassa kunnossa. Tämä johtuu siitä, että syväjuuriset kasvit tuovat mukanaan erilaisia bakteereja, jotka edistävät maan mikrobiston ja lierojen kantaa. Tämä puolestaan johtaa suurempiin satoihin ja parempaan humuspitoisuuteen maassa, estäen negatiivisen kierteen syntymisen. Lisäksi hyvän viljelykierron avulla tautipaine pysyy kurissa ja kasvit kehittävät juuristoaan paremmin. Toisaalta tutkimus myös osoitti, että huonolla viljelykierrolla negatiivinen kierre jatkuu ja kasvustojen kunto sekä maanrakenne heikkenevät vuosi vuodelta.
Opinnäytetyön kokeellisessa osiossa selvitettiin kahden peltolohkon ja niiden erilaisten viljelykiertojen vaikutusta maan rakenteeseen. Työssä koetekijänä oli viljelykierron merkitys maan rakenteeseen. Aineistoa kerättiin kahdelta eri peltolohkolta lapiokuoppatesteillä, hörppytestillä ja aistinvaraisilla tutkimuksilla maaperästä. Tietoa lohkojen historiasta saatiin Peltotuki Pro – ohjelmistosta, viljelymuistiinpanoista ja omista havainnoista. Ensimmäinen koekaivanto otettiin vuonna 2020 syksyllä molemmista lohkoista. Toiset näytteet otettiin 2023 syksyllä. Lohkoille tehtiin myös Ruokaviraston laatiman peltomaan laatutestilomakkeen mukaiset arvioinnit.
Työn avulla selvisi, että maan rakenne muuttuu viljelykierron vaikutuksesta. MARA-testien ja hörppytestien tuloksista huomattiin, että maan rakenne heikkenee yksipuolisen viljelyn takia, verrattuna monipuolisempaan viljelykiertoon. Kun viljelykiertoon sisältyy syväjuurisia kasveja, maan rakenne säilyy paremmassa kunnossa. Tämä johtuu siitä, että syväjuuriset kasvit tuovat mukanaan erilaisia bakteereja, jotka edistävät maan mikrobiston ja lierojen kantaa. Tämä puolestaan johtaa suurempiin satoihin ja parempaan humuspitoisuuteen maassa, estäen negatiivisen kierteen syntymisen. Lisäksi hyvän viljelykierron avulla tautipaine pysyy kurissa ja kasvit kehittävät juuristoaan paremmin. Toisaalta tutkimus myös osoitti, että huonolla viljelykierrolla negatiivinen kierre jatkuu ja kasvustojen kunto sekä maanrakenne heikkenevät vuosi vuodelta.