Työyhteisön ja yhteisöllisyyden merkitys musiikkipedagogin työssä

Abstract

Opinnäytetyössäni tutkin työyhteisön ja yhteisöllisyyden merkitystä musiikkipedagogin työssä. Tutkimuskohteena olivat Suomessa toimivat taiteen perusopetusta antavat musiikkiopistot. Työssä selvitettiin, mikä on keskeistä yhteisöllisyyden rakentumisessa, miten yhteisöllisyyden merkitys musiikkioppilaitoksissa koetaan, mitä kehittämisen haasteita kentällä on, ja mihin erityisesti tulisi keskittyä tulevaisuudessa, jotta yhteisöllisyyden merkitys tunnustettaisiin ja kyettäisiin valjastamaan palvelemaan työntekijöitä ja koko organisaatiota.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköisesti lähetettyä kyselylomaketta ja analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin kyselylomakkeen avulla työyhteisön merkitystä ja yhteisöllisyyden ilmenemistä musiikkioppilaitosympäristössä, sekä sen vaikutusta työhön sitoutumiseen, innostumiseen ja motivaatioon. Kysely toteutettiin poikittaistutkimuksena, ja siihen oli mahdollista vastata anonyymisti.

Yhteisöllisyyden merkitys musiikkipedagogien työssä näyttäytyi erittäin korkeana. Sillä koettiin olevan vaikutusta työhyvinvointiin, tuloksellisuuteen, sitoutumiseen, innostumiseen, vuorovaikutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Yhteisöllisyyden katsottiin olevan tärkeä voimavara, ja yhteisöllisyyteen panostamisen korreloivan yhteisöllisyyden tilaan. Yhteisöllistä toimintaa kollegoiden kanssa kaivattiin lisää sekä työ- että vapaa-ajan puitteissa. Esimiehen rooli yhteisöllisyyden muodostumisessa korostui vahvasti.

Tutkimustulosten mukaan uusien opettajien sopeutuminen työyhteisöön näyttäytyy ongelmallisena ja kaipaa erityistä huomiota, sekä toimintakulttuurin muutosta. Lisää tutkimusta vaaditaan myös yhteisöllisyyttä lisäävien toimintamallien kehittämiseksi työyhteisöissä, joissa opetus toteutuu useissa eri toimipisteissä ja arkisten kohtaamisten määrä on siitä syystä vähäinen. Lisäksi vaaditaan toimenpiteitä, jotta tuntiopettajien ja viranhaltijoiden asema saataisiin mahdollisimman tasa-arvoiseksi, tiedonkulku turvattua, ja koko henkilöstö osallistettaisiin tasapuolisesti mukaan organisaation toimintaan ja kehittämiseen.

The objective of this study was to gather information about the importance of working community and community spirit in the work of a music pedagogue. The research topic was the music schools providing basic art education in Finland. The work explores what is central in building a community, how the importance of community is experienced in music schools, what the challenges are, and how the community could be developed to support the work of music pedagogues.

In the qualitative study, the meaning of the working community and the sense of community in the music school environment, as well as its effect on work commitment, enthusiasm and motivation, were researched using an anonymous questionnaire. Data was analyzed using material-oriented content analysis.

The majority of the participants considered community spirit as an important asset and felt that investing in it correlated with the state of community spirit. These results suggest that there should be more community activities with colleagues. The supervisor's role in the formation of community was strongly emphasized.

Results suggest that new teachers’ adaptation needs special attention and a change of the operating culture. Further research is required to find the way to increase sense of community, when the number of daily encounters is small. Furthermore, preventive measures should be adopted to reduce all types of inequality between part-time teachers and permanent teachers.