Jälkihuollon toteuttaminen 21-24-vuotiaille asiakkaille : asiakkaiden ja ohjaajien näkemyksiä lastensuojelun jälkihuollosta Pirkanmaan hyvinvointialueella

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä tarpeita 21–24-vuotiailla lastensuojelun jälkihuollon asiakkailla on sekä mitä jälkihuollon pitäisi sisältää ja miten sitä tulisi toteuttaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada nuorten ääni kuuluviin ja tuoda heidän tarpeitaan esiin. Tavoitteena oli myös tuoda nuorten ja ohjaajien ajatuksia tiedoksi toisilleen ja herättää keskustelua mahdollisista epäkohdista jälkihuollossa. Lisäksi haluttiin tutkia, onko vuonna 2020 toteutettu lakimuutos jälki- huollon ikärajan nostamisesta 25 ikävuoteen tarpeellinen. Teoriaosuudessa syvennyttiin jälkihuollon lainsäädäntöön, toteuttamiseen, tarkoitukseen ja tehtävään sekä nuorten tuen tarpeisiin.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Tutkimusote oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastatteluin. Haastateltavana oli kolme 21–24-vuotiasta jälkihuollon asiakasta sekä kolme jälkihuollon ohjaajaa. Tutkimuksen aineisto litteroitiin ja sen jälkeen analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen tulosten mukaan sekä asiakkaiden että ohjaajien mielestä tärkeintä 21–24-vuotiaiden kohdalla jälkihuollossa on henkinen tuki ja ohjaus arjessa. Lisäksi nuoret kaipaavat tukea talousasioissa, työssä ja opiskelussa sekä mielen- terveyden ja päihteidenkäytön haasteissa. Nuoret olivat erittäin tyytyväisiä saa- maansa jälkihuoltoon, mutta olisivat kaivanneet enemmän tietoa jälkihuollosta jo ennen itsenäistymistä. Ohjaajat nimesivät jälkihuollon suurimmiksi kehityskohteiksi resurssien ja työntekijöiden vähäisen määrän sekä ajan puutteen. Molemmat ryhmät olivat tyytyväisiä lakimuutokseen ja näkivät sen tarpeellisena.

21–24-vuotiailla jälkihuollon asiakkailla tuen tarve ei välttämättä ole jatkuvasti suurta, mutta jälkihuollolla on silti tärkeä ennaltaehkäisevä vaikutus. Jälkihuolto tarjoaa nuorille tukiverkon ja samalla ehkäisee syrjäytymistä. Jatkossa olisi oleellista tutkia, onko jälkihuolto tasalaatuista kaikille asiakkaille eri hyvinvointialueilla. Lisäksi olisi tärkeää tutkia ikärajan muutoksen vaikutuksia pidemmällä aikavälillä.

The purpose of this thesis was to find out what kind of needs the 21–24-year-old clients in aftercare of child protection have. Due to an amendment, which became valid in 2020, aftercare is now offered until the age of 25. The objective of this thesis was to make the clients’ voices heard and bring up the needs of the 21–24-year-old clients.

The study was carried out as a qualitative research. The material was collected by group interviews involving three clients and three instructors of aftercare. The study was carried out together with The Wellbeing Services County of Pirkanmaa.

The results of the research showed that both clients and instructors believed that the most important form of support in aftercare for the 21–24-year-old clients was mental support and instruction in everyday life. Also, the clients of aftercare may need support with financial issues, work and education and challenges with mental health and substance abuse.

Although the clients were satisfied with the services of aftercare, the instructors pointed out that there are not enough resources in the aftercare of child protection to serve it in the most effective way. In the future it would be reasonable to research the long-term effects of the amendment.