Lahnan kasvu Lahden Vesijärven Enonselällä

Abstract

Työn tavoite oli tutkia ja selvittää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tarpeisiin lahnojen kasvun muutosta voimakkaan ravintoketjumanipulaation seurauksena Lahden Vesijärven Enonselällä. Lahnan hoito-kalastuksen alue rajoittuu muutamaan suureen selkään vuosille 1996–2011. Pääalue on Enonselkä. Tutkimusmenetelmänä kasvun todentamiseen käytettiin kasvun takautuvaa määritystä hoitokalastuksella saatujen lahnojen satunnaisotannasta. Hypoteesina oli, että kalakannan määrän vähentymisen myötä myös lahnoille riittäisi enemmän ravintoa, mikä johtaisi nopeampaan kasvuun. Tutkimuksen tuloksena saatu tieto kuitenkin osoittaa, että lahnojen kasvu on hidastunut. Nuoremmat vuosiluokat ovat kuitenkin kasvaneet normaalisti. Vanhempien ikäluokkien lahnat eivät enää saa pohjaeläinsyönnillä riittävästi ravintoa kasvaakseen, koska muut kalalajit, jotka käyttävät ravinnokseen pohjaeläimiä, syövät ne tehokkaammin. Siksi lahnat joutuvat ravinnokseen syömään eläinplanktonia, joka kyllä pitää ikääntyneemmän kannan hyvin elossa, mutta se ei kasva normaalisti. Järven trofiatasoa on pyritty ylläpitämään eikä erittäin voimakasta hoitokalastusta ole enää toteutettu. Vaikka lahnan osuus koko Vesijärven hoitokalastuksessa on merkittävästi lisääntynyt, se ei kuitenkaan ole johtanut jäljelle jääneen kannan kasvun nopeutumiseen. Tutkimustietoa on tarkoitus jatkossa hyödyntää osana laajempaa Vesijärven kalastotutkimusta. Oma osuuteni työssä oli osallistuminen lahnan hoitokalastukseen Vesijärven Enonselällä vuonna 2011 sekä Tuusulanjärvellä 2004 sekä näytteiden tutkiminen ja kasvun takautuva määrittely. Muu työhöni käytetty tilasto- ja vertailuaineisto perustuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Evon tutkimusaseman tilastotietoihin. Niistä keräämällä, yhdistelemällä ja muokkaamalla on valmistunut tämä työ koskien lahnan kasvua Lahden Vesijärvessä.

The aim of this thesis was to study the growth of the bream in the lake Lahti Vesijärvi to the needs for Finnish Game and Fisheries Research Institute situated in Evo during the effective fishing. The area of the study limits to Enonselkä. Vesijärvi is a lake situated in the area of Päijät-Häme, between Lahti and Vääksy. The effects of the eutrophication have been visible in the lake as a result of the wastewater remission in the 1970s – 1980s. The method of the study was the back-calculated growth. The hypothesis was that along the lessing of the fish stock the bream will have more food, which should lead to quicker growth of the bream. However, the results of the study showed that the growth has slowed down. The younger year-classes still grow normally. The older breams do not receive enough nutrition from the zoobenthos to grow because other fish will eat the bottom animals more effectively. Therefore they have to eat zooplankton to survive but they do not grow with zooplankton diet. There have been attempts to maintain the level of the trofi and the very strong effective fishing has not been executed any longer. Even though the percentage of the effective fishing of the bream in the lake Vesijärvi has substantially grown, it has not led to faster growth of the remaining stock. The data of this research will in the future be a part of a bigger report of the fish research of Lake Vesijärvi. My job was to take part in the effective fishing of the lakes Tuusulanjärvi (2004) and Vesijärvi (2011). The study of the back-calculated growth of the samples of both lakes was also my part in the research. The rest of the data that I needed for this thesis I have got from Finnish Game and Fisheries Research Institute situated in Evo. From these statistics I have collected and edited the abstract of the growth of the bream in Lake Vesijärvi.