Ikääntyneiden päihteiden käyttäjien kokemuksia tuesta päihdeongelman hoidossa
Hatakka, Maria; Hatakka, Sampsa (2023)
Hatakka, Maria
Hatakka, Sampsa
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331229
Tiivistelmä
Väestörakenteen muuttumisen myötä ikääntyneiden määrä on kasvanut yhä suuremmaksi. 2020-luvulla ikääntyneet suhtautuvat alkoholin käyttöön sallivammin kuin aikaisemmat sukupolvet. Tämä aiheuttaa alkoholin aiheuttamien haittojen lisääntymistä ikääntyneillä. Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi Etelä-Savon hyvinvointialue. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien kokemuksia tuesta päihdeongelman hoidossa. Tavoitteena oli kartoittaa mahdollisia kehittämiskohteita ikääntyneille suunnatuissa päihdepalveluissa Eloisan alueella Mikkelissä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna, haastatteluihin osallistui neljä henkilöä. Haastatellut henkilöt valikoituivat Mikkelin Riippuvuus-vastaanoton ja jalkautuvan päihdetyön asiakkaista. Aineiston analysointi tehtiin teemoittelemalla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui laadittuun kirjallisuuskatsaukseen, jossa käytettiin sekä kotimaisia että ulkomaisia lähteitä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa tukeen ja palveluihin päihdeongelman hoidossa. Ikääntyneille päihteidenkäyttäjille oli tarjolla päihdepalveluita yhtä laajasti kuin työikäisille. Tärkeimmiksi tukimuodoiksi koettiin yksilökäynnit sekä vertaistuelliset ryhmät.
Tutkimusaineiston perusteella kehittämiskohteiksi nousivat ikääntyneiden päihteidenkäytön tunnistaminen sekä puheeksiotto sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ikääntyneet myös tunsivat päihdepalveluita heikosti, mikäli eivät niissä asioi. Päihdeongelman hoidon kannalta merkittävänä nähtiin ammattilaisten ohjaa-mien vertaistuellisten ryhmätoimintojen kehittäminen päihteettömyyden tueksi.
Johtopäätöksenä voidaankin todeta ikääntyneiden hyötyvän samankaltaisten päihdepalvelujen käytöstä kuin työikäistenkin. Päihteidenkäytön lopettamisen jälkeen ikääntyneet voivat altistua yksinäisyydelle ja sosiaaliselle syrjäytymiselle, kun työelämä ei enää tätä tyhjiötä pysty täyttämään. Jatkotutkimuskohteena olisi mielenkiintoista toteuttaa haastattelu suuremmalla paikkakunnalla sekä saada haastateltavien joukkoon myös naispuolisia osallistujia.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna, haastatteluihin osallistui neljä henkilöä. Haastatellut henkilöt valikoituivat Mikkelin Riippuvuus-vastaanoton ja jalkautuvan päihdetyön asiakkaista. Aineiston analysointi tehtiin teemoittelemalla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui laadittuun kirjallisuuskatsaukseen, jossa käytettiin sekä kotimaisia että ulkomaisia lähteitä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa tukeen ja palveluihin päihdeongelman hoidossa. Ikääntyneille päihteidenkäyttäjille oli tarjolla päihdepalveluita yhtä laajasti kuin työikäisille. Tärkeimmiksi tukimuodoiksi koettiin yksilökäynnit sekä vertaistuelliset ryhmät.
Tutkimusaineiston perusteella kehittämiskohteiksi nousivat ikääntyneiden päihteidenkäytön tunnistaminen sekä puheeksiotto sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ikääntyneet myös tunsivat päihdepalveluita heikosti, mikäli eivät niissä asioi. Päihdeongelman hoidon kannalta merkittävänä nähtiin ammattilaisten ohjaa-mien vertaistuellisten ryhmätoimintojen kehittäminen päihteettömyyden tueksi.
Johtopäätöksenä voidaankin todeta ikääntyneiden hyötyvän samankaltaisten päihdepalvelujen käytöstä kuin työikäistenkin. Päihteidenkäytön lopettamisen jälkeen ikääntyneet voivat altistua yksinäisyydelle ja sosiaaliselle syrjäytymiselle, kun työelämä ei enää tätä tyhjiötä pysty täyttämään. Jatkotutkimuskohteena olisi mielenkiintoista toteuttaa haastattelu suuremmalla paikkakunnalla sekä saada haastateltavien joukkoon myös naispuolisia osallistujia.