Rytmisen hahmottamisen kehittäminen laskemisen ja kehollisen liikkeen avulla

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin ammattimuusikoiden käyttämiä rytminlaskutapoja rytmiikan ymmärtämisen ja opettamisen näkökulmasta. Työssä käsiteltiin myös kehon liikettä ja liikeratoja rytmiikan oppimisen yhteydessä. Tutkimus keskittyi erityisesti rumpaleihin, koska tavoitteena oli syventää ymmärrystä hyvään rytminkäsittelyyn liittyvistä tekijöistä. Aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä sisällöllistä analyysiä. Haastatteluihin osallistui viisi kokenutta suomalaista ammattirumpalia ja pedagogia.

Haastateltavat toivat esiin, että rytmin laskemisella ja kehon liikkeillä on keskeinen rooli musiikin ilmaisussa ja yhteissoitossa. Rytmin laskeminen auttoi ymmärtämään rytmin rakennetta ja tahdin sisäisiä painotuksia. Monipuoliset rytmiset harjoitukset nähtiin tärkeinä keinoina syventää ja kehittää luovaa musiikillista ilmaisua. Lähestymistapa rytmiikan ymmärtämiseen ja opettamiseen vaihteli musiikillisten tavoitteiden, musiikkityylin ja henkilökohtaisten vahvuuksien mukaan. Haastateltavat korostivat, että soittaminen on vahvasti kehollista, ja liikkeen virtaavuutta sekä oikeaoppisia liikeratoja pidettiin tärkeinä tekijöinä. Svengaavuutta ja musikaalista ilmaisua painotettiin enemmän kuin pelkkää mekaanista rytmin laskemista.

Tutkimuksen mukaan laskeminen voi toimia hyvänä lähtökohtana rytmisten ilmiöiden omaksumisessa, mutta liiallista mekaanisuutta tulisi välttää. Tästä syystä rytminlaskutapoihin voidaan lisätä dynamiikkaa ja kehon liikettä. Suomessa ei ole vakiintunutta yhtä oikeaa tapaa laskea rytmejä, ja erilaisia laskutapoja käytetään monipuolisesti. Laajempien musiikillisten rakenteiden hahmottamisessa harmonia ohjaa soittajaa enemmän kuin pelkkä laskeminen.

The aim of this thesis was to explore the methods of rhythm counting used in Finland by professional musicians. The study dealt with rhythm and its various components, with a specific focus on improving rhythmic perception. Various rhythmic aids were employed to improve individual time-feel and internal pulse. The importance of embodiment is emphasized in rhythm education, as body movement and rhythm are closely interconnected.

The study was conducted as qualitative research, utilizing thematic interviews as the data collection method. The data consists of interviews with five professional drummers and educators from Finland.

Counting is used in both the perception of musical structures and the subdivision of beats. The goal is always to achieve a musical outcome, and various methods are used to understand rhythms. Groove is seen as a more significant an element than mechanical counting. Embodied learning and perception are slow but profound ways to internalize different rhythms. Correct movement patterns are crucial for the accurate timing of rhythms, and various tempos are used to develop the appropriate muscle memory. Dynamics and body movement are often integrated into the rhythm counting. The perception of broader musical structures and various polyrhythms is more through harmony than counting.