Rytmisen hahmottamisen kehittäminen laskemisen ja kehollisen liikkeen avulla
Loikkanen, Simo (2023)
Loikkanen, Simo
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331257
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin ammattimuusikoiden käyttämiä rytminlaskutapoja rytmiikan ymmärtämisen ja opettamisen näkökulmasta. Työssä käsiteltiin myös kehon liikettä ja liikeratoja rytmiikan oppimisen yhteydessä. Tutkimus keskittyi erityisesti rumpaleihin, koska tavoitteena oli syventää ymmärrystä hyvään rytminkäsittelyyn liittyvistä tekijöistä. Aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä sisällöllistä analyysiä. Haastatteluihin osallistui viisi kokenutta suomalaista ammattirumpalia ja pedagogia.
Haastateltavat toivat esiin, että rytmin laskemisella ja kehon liikkeillä on keskeinen rooli musiikin ilmaisussa ja yhteissoitossa. Rytmin laskeminen auttoi ymmärtämään rytmin rakennetta ja tahdin sisäisiä painotuksia. Monipuoliset rytmiset harjoitukset nähtiin tärkeinä keinoina syventää ja kehittää luovaa musiikillista ilmaisua. Lähestymistapa rytmiikan ymmärtämiseen ja opettamiseen vaihteli musiikillisten tavoitteiden, musiikkityylin ja henkilökohtaisten vahvuuksien mukaan. Haastateltavat korostivat, että soittaminen on vahvasti kehollista, ja liikkeen virtaavuutta sekä oikeaoppisia liikeratoja pidettiin tärkeinä tekijöinä. Svengaavuutta ja musikaalista ilmaisua painotettiin enemmän kuin pelkkää mekaanista rytmin laskemista.
Tutkimuksen mukaan laskeminen voi toimia hyvänä lähtökohtana rytmisten ilmiöiden omaksumisessa, mutta liiallista mekaanisuutta tulisi välttää. Tästä syystä rytminlaskutapoihin voidaan lisätä dynamiikkaa ja kehon liikettä. Suomessa ei ole vakiintunutta yhtä oikeaa tapaa laskea rytmejä, ja erilaisia laskutapoja käytetään monipuolisesti. Laajempien musiikillisten rakenteiden hahmottamisessa harmonia ohjaa soittajaa enemmän kuin pelkkä laskeminen.
Haastateltavat toivat esiin, että rytmin laskemisella ja kehon liikkeillä on keskeinen rooli musiikin ilmaisussa ja yhteissoitossa. Rytmin laskeminen auttoi ymmärtämään rytmin rakennetta ja tahdin sisäisiä painotuksia. Monipuoliset rytmiset harjoitukset nähtiin tärkeinä keinoina syventää ja kehittää luovaa musiikillista ilmaisua. Lähestymistapa rytmiikan ymmärtämiseen ja opettamiseen vaihteli musiikillisten tavoitteiden, musiikkityylin ja henkilökohtaisten vahvuuksien mukaan. Haastateltavat korostivat, että soittaminen on vahvasti kehollista, ja liikkeen virtaavuutta sekä oikeaoppisia liikeratoja pidettiin tärkeinä tekijöinä. Svengaavuutta ja musikaalista ilmaisua painotettiin enemmän kuin pelkkää mekaanista rytmin laskemista.
Tutkimuksen mukaan laskeminen voi toimia hyvänä lähtökohtana rytmisten ilmiöiden omaksumisessa, mutta liiallista mekaanisuutta tulisi välttää. Tästä syystä rytminlaskutapoihin voidaan lisätä dynamiikkaa ja kehon liikettä. Suomessa ei ole vakiintunutta yhtä oikeaa tapaa laskea rytmejä, ja erilaisia laskutapoja käytetään monipuolisesti. Laajempien musiikillisten rakenteiden hahmottamisessa harmonia ohjaa soittajaa enemmän kuin pelkkä laskeminen.