Rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta rakennesuunnitteluvaiheessa

Abstract

Opinnäytetyössä perehdyttiin vähähiiliseen rakentamiseen ja sitä ohjaaviin tahoihin. Opinnäytetyössä käytiin läpi uutta rakentamislakia ja sen vaikutusta rakennuksiin ja niiden suunnitteluun tulevaisuudessa. Asiaa tarkasteltiin erityisesti rakennesuunnittelun näkökulmasta ja työn tilaajana toimi Sweco Finland Oy.

Opinnäytetyön tavoitteena oli ymmärtää paremmin mitä hiilijalanjälkilaskenta rakennesuunnitteluvaiheessa tarkoittaa ja mitä hyötyjä sillä voidaan saavuttaa. Työssä myös laskettiin olemassa olevien työkalujen avulla esimerkkikohteiden hiilijalanjälkeä ja tutkittiin tulosten oikeellisuutta vertailukohteiden avulla. Työssä tarkasteltiin rakennesuunnittelun näkökulmasta erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla kiinteistö- ja rakennusalan olisi mahdollisuus saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2035 mennessä, jolloin myös koko Suomen tavoite on olla hiilineutraali.

Työssä saatiin selville, että koko rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki ei ole rakennesuunnittelun kannalta oleellinen, vaan rakennesuunnittelussa pääpaino on materiaalivalinnoissa. Rakennusmateriaalien valmistuksessa syntyy suuri osa koko rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä. Rakennesuunnitteluvaiheessa materiaalivalintoihin pystytään parhaiten vaikuttamaan vertailemalla eri materiaaleja ja niiden ilmastohaittoja ja -hyötyjä.

Hiilijalanjälkilaskennassa selvitettiin kolmen erityyppisen rakennuksen hiilijalanjälkeä nimenomaan rakennusmateriaalien päästöjen näkökulmasta. Laskentaa tehdessä selvisi, että oikean tuloksen saaminen vaatii tarkkuutta niin suunnitteluvaiheessa kuin itse laskentavaiheessa. Erityisen suuressa roolissa tulee tulevaisuudessa olemaan tietomallintaminen ja sen tarkkuus.

Uuden rakentamislain myötä jokaiselta rakennushankkeelta tullaan vaatimaan ilmastoselvitys, materiaaliseloste ja hiilijalanjäljen raja-arvojen täyttäminen. Raja-arvojen täyttäminen tulee vaatimaan työtä myös suunnitteluvaiheessa ja vaatii suunnittelijalta ymmärrystä rakennuksen hiilijalanjäljestä. Tämän opinnäytetyön esimerkkilaskelmien tuloksia on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa suuntaa antavina arvoina, kun rakennuksien hiilijalanjälkeä lasketaan rakennesuunnitteluvaiheessa.