Kuntoutuspalveluiden johtaminen Sydänsairaalassa
Mahrberg, Heidi (2023)
Mahrberg, Heidi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431418
Tiivistelmä
Kuntoutuspalvelujen lisääntyessä Sydänsairaalassa johtamisen merkitys on korostunut. Opinnäytetyön tarkoituksena oli sekä selvittää Sydänsairaalan kuntoutushenkilöstön näkemyksiä johtamisen onnistumisesta ja kehittämistarpeista että selvittää johtamisen kehitystarpeita yhdenvertaisempien kuntoutuspalveluiden varmistamiseksi. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa Sydänsairaalan kuntoutuspalveluiden johtamiseen ja yhdenvertaisempien palveluiden kehittämiseen. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1) Millaiset tekijät kuvaavat onnistunutta johtamista Sydänsairaalan kuntoutuspalveluissa? 2) Millaisia näkemyksiä johtamisen kehitystarpeista Sydänsairaalan kuntoutushenkilöstö tuo esiin? 3) Millaisia kehitystarpeita kuntoutuspalveluiden johtamisessa on yhdenvertaisempien kuntoutuspalveluiden toteutumiseksi?
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta laadittiin kyselylomakkeet, jotka sisälsivät numeerisesti arvioitavia kysymyksiä sekä avoimia tarkentavia kysymyksiä. Kysely suunnattiin Sydänsairaalan kuntoutushenkilöstölle (n=24) sekä heidän lähiesihenkilöilleen (n=9). Kyselyyn vastasi kuntoutushenkilöstöstä 19 henkilöä ja lähiesihenkilöistä 4 henkilöä. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja avoimiin kysymyksiin tehtiin yhteenvetoa pisteyttäen sekä käyttäen fenomenologista analyysia.
Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan Sydänsairaalan kuntoutushenkilöstön lähijohtamisessa onnistutaan erityisesti vastuun antamisessa, rehellisyydessä ja itseohjautuvuuden tukemisessa. Konsernitasolla johtamisessa onnistutaan erityisesti positiivisen organisaatiokulttuurin luomisessa ja organisaation arvopohjasta viestimisessä. Keskeiset kehittämiskohteet lähijohtamisessa ovat palautteen antaminen ja vastaanottaminen sekä tasavertainen kohtelu. Kuntoutushenkilöstö kertoo merkityksellisimmäksi johtamisessaan oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden. Johtamisen kehitystarpeet yhdenvertaisempien kuntoutuspalveluiden toteutumiseksi kuntoutushenkilöstön mielestä liittyvät resurssien varmistamiseen, yhdenvertaisiin toimintatapoihin, onnistuneeseen viestintään ja vuorovaikutukseen, johtajuuden vahvistamiseen ja esihenkilön läsnäoloon. Lähiesihenkilöiden mielestä kehitystarpeina on antaa aikaa johtamiselle, henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja yhteistyön lisääminen.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta laadittiin kyselylomakkeet, jotka sisälsivät numeerisesti arvioitavia kysymyksiä sekä avoimia tarkentavia kysymyksiä. Kysely suunnattiin Sydänsairaalan kuntoutushenkilöstölle (n=24) sekä heidän lähiesihenkilöilleen (n=9). Kyselyyn vastasi kuntoutushenkilöstöstä 19 henkilöä ja lähiesihenkilöistä 4 henkilöä. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja avoimiin kysymyksiin tehtiin yhteenvetoa pisteyttäen sekä käyttäen fenomenologista analyysia.
Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan Sydänsairaalan kuntoutushenkilöstön lähijohtamisessa onnistutaan erityisesti vastuun antamisessa, rehellisyydessä ja itseohjautuvuuden tukemisessa. Konsernitasolla johtamisessa onnistutaan erityisesti positiivisen organisaatiokulttuurin luomisessa ja organisaation arvopohjasta viestimisessä. Keskeiset kehittämiskohteet lähijohtamisessa ovat palautteen antaminen ja vastaanottaminen sekä tasavertainen kohtelu. Kuntoutushenkilöstö kertoo merkityksellisimmäksi johtamisessaan oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden. Johtamisen kehitystarpeet yhdenvertaisempien kuntoutuspalveluiden toteutumiseksi kuntoutushenkilöstön mielestä liittyvät resurssien varmistamiseen, yhdenvertaisiin toimintatapoihin, onnistuneeseen viestintään ja vuorovaikutukseen, johtajuuden vahvistamiseen ja esihenkilön läsnäoloon. Lähiesihenkilöiden mielestä kehitystarpeina on antaa aikaa johtamiselle, henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja yhteistyön lisääminen.
