Ohjaajien käyttäjäkokemukset lääkehoitopassin käytöstä
Eronen, Hanna; Moussa, Bilal; Aulio, Aleksandra (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431399
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431399
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kliinisen harjoittelun ohjaajien kokemuksia lääkehoitopassin käytöstä. Tavoite on kerätä käyttäjäkokemuksia sairaanhoitajakoulutuksen kliinisen harjoittelun ohjaajilta ja kehittää lääkehoitopassia niiden mukaan. Toimeksiantajana toimi Lääkehoitopassi 2.0 -hanke ja Turun ammattikorkeakoulu.
Kysely tehtiin 8 viikkoa kestäneenä sähköisenä kyselytutkimuksena Webropolissa koko Suomen alueella. Kysely sisälsi kolme taustakysymystä, 19 suljettua kysymystä ja kaksi avointa kysymystä. Kyselytutkimuksen 13 vastausta analysoitiin tilastollisesti suljettujen kysymysten osalta ja avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Kyselyn perusteella positiivisena koettiin helpon kirjautumisen ja merkintöjen teon lisäksi sen antama hyvä tuki opiskelijan lääkehoidon tason hahmottamisessa ja tukemisessa. Vastaajista valtaosa koki, että lääkehoitopassi sisältää kaikki lääkehoidon osaamisen alueet. Sitä ei kuitenkaan käytetä tavoitteiden laadintaan tai arvioinnissa. Lääkehoitopassia ei koeta tällä hetkellä opiskelijan lääkehoidon osaamista edesauttavana. Ohjaajien antamia kehitysehdotuksia oli esimerkkien lisääminen merkintöihin, passin tarkentuminen opintojen edetessä, sekä harjoittelukohtaisen täyttämisen mahdollisuus.
Lääkehoitopassi koetaan tarpeellisena, mutta jatkossa mikäli halutaan enemmän ohjaajien kokemuksia, tulisi kyselyn lisäksi käyttää laadullisia menetelmiä esimerkiksi focus-ryhmät, kvalitatiiviset haastattelut, kirjalliset raportit tai päiväkirjamerkintöjen teko. Lääkehoitopassissa on potentiaalia toimia tehokkaana työkaluna opiskelijoiden ohjauksessa. Ohjaajien kokemukset auttavat muovaamaan sitä vastaamaan enemmän ohjaajien tarpeita.
Kysely tehtiin 8 viikkoa kestäneenä sähköisenä kyselytutkimuksena Webropolissa koko Suomen alueella. Kysely sisälsi kolme taustakysymystä, 19 suljettua kysymystä ja kaksi avointa kysymystä. Kyselytutkimuksen 13 vastausta analysoitiin tilastollisesti suljettujen kysymysten osalta ja avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Kyselyn perusteella positiivisena koettiin helpon kirjautumisen ja merkintöjen teon lisäksi sen antama hyvä tuki opiskelijan lääkehoidon tason hahmottamisessa ja tukemisessa. Vastaajista valtaosa koki, että lääkehoitopassi sisältää kaikki lääkehoidon osaamisen alueet. Sitä ei kuitenkaan käytetä tavoitteiden laadintaan tai arvioinnissa. Lääkehoitopassia ei koeta tällä hetkellä opiskelijan lääkehoidon osaamista edesauttavana. Ohjaajien antamia kehitysehdotuksia oli esimerkkien lisääminen merkintöihin, passin tarkentuminen opintojen edetessä, sekä harjoittelukohtaisen täyttämisen mahdollisuus.
Lääkehoitopassi koetaan tarpeellisena, mutta jatkossa mikäli halutaan enemmän ohjaajien kokemuksia, tulisi kyselyn lisäksi käyttää laadullisia menetelmiä esimerkiksi focus-ryhmät, kvalitatiiviset haastattelut, kirjalliset raportit tai päiväkirjamerkintöjen teko. Lääkehoitopassissa on potentiaalia toimia tehokkaana työkaluna opiskelijoiden ohjauksessa. Ohjaajien kokemukset auttavat muovaamaan sitä vastaamaan enemmän ohjaajien tarpeita.