Näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen hoitotyössä

Abstract

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suuren muutoksen kynnyksellä hyvinvointialueisiin siirryttäessä, mikä edellyttää entistä tehokkaampaa näyttöön perustuvan toiminnan johtamista hoitotyössä. Näyttöön perustuvalla hoitotyöllä on monia erilaisia hyötyjä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille sekä heidän asiakkailleen, kuten kustannustehokkuus, paremmat hoitotulokset sekä lyhyempi hoitoaika, joten tähän aiheeseen on hyvä kiinnittää huomiota ja kehittää näyttöön perustuvan hoitotyön johtamista eteenpäin. Aihe työhön on tullut yhdeltä hyvinvointialueelta.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa sairaalapalvelulinjan keskijohdossa toimivien hoitotyön johtajien näyttöön perustuvan hoitotyön johtamisosaamisen tasoa ja lisäkoulutustarpeita sekä selvittää kuinka hoitotyön johtajat ylläpitävät omaa näyttöön perustuvan toiminnan johtamisosaamistaan, sekä mitkä asiat estävät heitä toteuttamasta näyttöön perustuvaa hoitotyön johtamista halutulla tasolla. Tutkimustavoitteina on tuoda esille mahdolliset toiveet sekä kehittämistarpeet johtamisosaamisessa kuin myös tuoda esille näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisen haasteita, jotka tunnistamalla voidaan hoitotyön johtajien työtä kehittää parempaan ja yhtenäisempään suuntaan.

Määrällinen kokonaistutkimus suoritettiin kartoittavalla survey-kyselyllä, joka toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake oli koottu yhdessä työelämän kanssa teoriatietoon pohjautuen ja vastauksia saimme tavoitetta vähemmän. Saadut tulokset kuitenkin tukevat aiempia tutkimuksia aiheesta; hoitotyön johtajien perehdytys ontuu, aikaa, resursseja tai rahaa ei ole näyttöön perustuvan toiminnan johtamiseen, toteuttamiseen tai kehittämiseen, mutta halua oppia lisää näyttöön perustuvasta toiminnasta, ja sen johtamisesta löytyy.

Tulevaisuudessa kannattaa tutkia ja kehittää lisää näyttöön perustuvan hoitotyön johtamista sekä keskijohdon että lähijohdon näkökulmasta sekä edistää kansallisesti yhteistyötä hyvinvointialueiden kesken.

The purpose of this work was to identify the level of evidence-based nursing leadership competences and further training needs of nursing managers in the hospital service line. The work also explores how nursing leaders maintain their own evidence-based practice management skills, and what barriers prevent them from implementing them. The aim of the thesis was to highlight possible development needs in leadership skills and to highlight the challenges of developing evidence-based practice.

Both qualitative and quantitative study were used as a research method. Data for the survey was collected from nursing managers in early 2023 using an electronic questionnaire. For the closed questions, the data was analyzed with means, alpha-values and correlations. For the open-ended questions in the questionnaire, phenomenographic analysis was used as the method of analysis.

As a result, evidence-based care and its management are seen as important, but there is no time or resources to manage and learn about it. More effort should be made in the future on induction and more time should be invested to the management of evidence-based practice. The conclusion is that the induction of middle management is not fair and adequate. The level of evidence-based management is generally perceived as satisfactory but further training would be needed.