Etädiagnostiikkajärjestelmän hyödyntäminen kotisairaalassa hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä
Anttila, Saara; Oinonen, Saana (2023)
Anttila, Saara
Oinonen, Saana
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431519
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431519
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin etädiagnostiikkajärjestelmän käytön vaikutuksia hoidon tarpeen arvioinnissa kotisairaalassa. Etenkin iäkkäiden potilaiden siirrot päivystykseen kuormittavat sekä iäkkäitä, että palvelujärjestelmää. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kotisairaalan hoidon tarpeen arviointia potilaslähtöisemmäksi.
Tutkimuskysymyksinä olivat: Mistä syistä kotisairaalan sairaanhoitajan näkemyksen mukaan potilas on hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen lähetetty päivystykseen tai kiirevastaanotolle? Mitkä näistä syistä olisi kotisairaalan sairaanhoitajan näkemyksen mukaan voitu tutkia etädiagnostiikan keinoin ilman potilassiirtoa? Minkälaiselle etädiagnostiikalle olisi kotisairaalassa tarve sairaanhoitajien näkemyksen mukaan? Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena Pirkanmaan hyvinvointialueella, Sastamalan kotisairaalassa keväällä 2023. Kotisairaalan sairaanhoitajat täyttivät tätä tutkimusta varten tehdyn kyselylomakkeen hoidon tarpeen arviointitilanteiden jälkeen. Vastauksia saatiin 83 kappaletta.
Tutkimustuloksissa kotisairaalan sairaanhoitajien näkemyksen mukaan suurin syy päivystykseen tai kiirevastaanotolle lähettämiseen oli potilaan huono yleistila (25,3% n= 21). Toiseksi yleisin lähettämiseen syy oli lääkärin toive tutkia tai palpoida potilas (21,7% = 18). Kotisairaalan sairaanhoitajien näkemyksen mukaan etädiagnostiikan avulla olisi voinut parhaiten tutkia potilaat silloin, kun lähettämisen syy oli lääkärin halu inspektoida (32,5% n=27). Tutkimisen ja palpoimisen olisi voinut toteuttaa etädiagnostiikan keinoin 27,7 % (n = 23). Keuhkojen auskultaation olisi voinut toteuttaa etädiagnostiikan keinoin 25,3% (n=21).
Tulevaisuudessa, kun etädiagnostiikkalaitteet yleistyvät, tulisi tutkia etädiagnostiikkalaitteiden todellisia hyötyjä sairaalasiirtojen vähentämisessä, kustannussäästöjä ja potilastyytyväisyyttä. Lisäksi hyödyllinen jatkotutkimuskohde olisi hoitosuunnitelman merkitys päätöksentekoon iäkkään potilaan lähettämisestä päivystyksellisesti lääkärin arvioon.
Tutkimuskysymyksinä olivat: Mistä syistä kotisairaalan sairaanhoitajan näkemyksen mukaan potilas on hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen lähetetty päivystykseen tai kiirevastaanotolle? Mitkä näistä syistä olisi kotisairaalan sairaanhoitajan näkemyksen mukaan voitu tutkia etädiagnostiikan keinoin ilman potilassiirtoa? Minkälaiselle etädiagnostiikalle olisi kotisairaalassa tarve sairaanhoitajien näkemyksen mukaan? Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena Pirkanmaan hyvinvointialueella, Sastamalan kotisairaalassa keväällä 2023. Kotisairaalan sairaanhoitajat täyttivät tätä tutkimusta varten tehdyn kyselylomakkeen hoidon tarpeen arviointitilanteiden jälkeen. Vastauksia saatiin 83 kappaletta.
Tutkimustuloksissa kotisairaalan sairaanhoitajien näkemyksen mukaan suurin syy päivystykseen tai kiirevastaanotolle lähettämiseen oli potilaan huono yleistila (25,3% n= 21). Toiseksi yleisin lähettämiseen syy oli lääkärin toive tutkia tai palpoida potilas (21,7% = 18). Kotisairaalan sairaanhoitajien näkemyksen mukaan etädiagnostiikan avulla olisi voinut parhaiten tutkia potilaat silloin, kun lähettämisen syy oli lääkärin halu inspektoida (32,5% n=27). Tutkimisen ja palpoimisen olisi voinut toteuttaa etädiagnostiikan keinoin 27,7 % (n = 23). Keuhkojen auskultaation olisi voinut toteuttaa etädiagnostiikan keinoin 25,3% (n=21).
Tulevaisuudessa, kun etädiagnostiikkalaitteet yleistyvät, tulisi tutkia etädiagnostiikkalaitteiden todellisia hyötyjä sairaalasiirtojen vähentämisessä, kustannussäästöjä ja potilastyytyväisyyttä. Lisäksi hyödyllinen jatkotutkimuskohde olisi hoitosuunnitelman merkitys päätöksentekoon iäkkään potilaan lähettämisestä päivystyksellisesti lääkärin arvioon.