Mobiilirobotti perehdyttäjänä : ikäihmisten ja työntekijöiden kokemuksia asumisympäristössä

Abstract

Robotiikan käyttö sote-alalla on yleistynyt tekniikan kehittyessä. Moniammatillinen RoboAI:n järjestämä yhteistyö on tuottanut ideoita robotiikan hyödyntämisestä sote-alalla. Opinnäytetyössä käsitellään perehdytystä mobiilirobotin avulla sekä ikääntyneen asukkaan että työntekijän näkökulmasta asumisympäristössä. Testit tehtiin Porin DiakonAsuminen -yksikössä.

Mobiilirobotti on itsenäisesti ohjelmoinnin avulla liikkuva laite. Tässä työssä mobiilirobotti esitteli asuinrakennuksen yhteisiä tiloja asukkaalle sekä siistijälle työtehtäviä ja tiloja. Robotille oli ohjelmoitu kaksi erilaista kierrosta ja robotti tunnisti työntekijän tai asukkaan RFID-tunnisteen perusteella. Testauksessa ihmisen ja robotin yhteistyötä havainnoitiin ja lopuksi henkilöt haastateltiin.

Opinnäytetyön tarkoituksena on edistää robotiikan hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalalla, jotta henkilöstöresursseja voidaan käyttää viisaammin ihmisen panosta vaativiin tehtäviin. Tavoitteena oli haastattelun ja havainnoinnin avulla selvittää ikäihmisten sekä työntekijöiden käyttökokemuksia ja ideoida yhdessä lisää potentiaalisia käyttömahdollisuuksia testauksessa käytetylle tekniikalle.

Opinnäytetyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Perehdytyskierrosten suunnitteluun ja testauksiin käytettiin Design Thinking -prosessia. Hasso-Plattner Instituutin määrittelemä viisivaiheinen prosessi eteni ongelman ymmärtämisestä asiakkaan tarpeiden selvitykseen. Tämän jälkeen tarkasteltiin uusia mahdollisuuksia, tehtiin prototyyppi ja lopuksi testaus.

Robottiperehdytys oli kaikkien ikäihmisten ja työntekijöiden mielestä kiinnostava ja positiivinen kokemus. Robotin käyttö sujui testattavilta hyvin, mutta hieman haasteita oli kosketusnäytön ja robotin paikoitukseen liittyvän pyörinnän kanssa. Yleisenä kommenttina oli, että perehdytys asuinrakennukseen tai työtehtäviin voisi ensin tapahtua ihmisen kanssa ja sen jälkeen robotin kanssa voi kerrata. Jatkokehitysideoina oli tavaroiden kuljettaminen, kuten pyykit tai kauppakassit. Toivomuksena oli myös robotin varustaminen ulkona liikkumiseen.

Mobiilirobotin tarkoituksena ei ole korvata ihmistä perehdyttäjänä vaan tukea perehdytysprosessia ja toimia apuvälineenä. Robotiikan käyttöönotossa on kartoitettava odotukset ja vaatimukset, jotta toteutus vastaa tarvetta. Käyttäjälähtöisellä suunnittelulla on valtava merkitys lopputulokselle. Robotin kanssa tehtävä perehdytys on laajennettavissa mille tahansa toimialalle.

The use of robotics in the social and health sector has become more common with the development of technology. The multi-professional cooperation organized by RoboAI has produced ideas about the use of robotics in the health care sector. The thesis deals with orientation using a mobile robot from the perspective of both an elderly resident and an employee in a living environment. The tests were done at the DiakonAsuminen unit in Pori.

A mobile robot is a device that moves independently with the help of programming. In this work, the mobile robot introduced the common spaces of the residential building to the resident and cleaner. Two different rounds were programmed for the robot and the robot identified the employee or resident based on the RFID tag. During the testing, the cooperation between the human and the robot was observed and finally the persons were interviewed.

The purpose of the thesis is to promote the utilization of robotics in the social and health sector, so that human resources can be used more wisely for tasks that require human input. The goal was, with the help of interview and observation, to find out the user experiences of the elderly and employees, and to come up with more potential uses for the robot technology.

Qualitative research methods were used in the thesis. The Design Thinking process was used to plan and test the orientation rounds. The five-step process defined by the Hasso-Plattner Institute progressed from understanding the problem to clarifying the customer's needs. After that, new possibilities were explored, a prototype was made and finally tested.

In the opinion of all seniors and employees, the robot orientation was an interesting and positive experience. The use of the robot went well, but there were some challenges with the touch screen and the rotation related to the positioning of the robot. A general comment was that orientation with the residential building or work tasks could first take place with a person and then with the robot as a repeat. Further development ideas were transporting goods, such as laundry or shopping bags. The hope was to equip the robot to move outside.

The purpose of the mobile robot is not to replace a person as an orientation but to support the orientation process and act as an aid. When implementing robotics, expectations and requirements must be mapped out so that the implementation meets the need. User-oriented design has a huge impact on the result. The orientation carried out by the robot can be extended to any industry.