Psykososiaalinen kuormittavuus diakoniatyössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää diakoniatyöntekijöiden kokemuksia psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja niiden vaikutuksesta työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa diakoniatyöntekijöiden psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja esihenkilöltä saamasta tuesta työhyvinvoinnin tukena. Tehtävässä on käytetty kuvia, jotka tutkijat ovat muodostaneet vastauksista saaduista tuloksista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, yhteistyössä diakonialiiton kanssa. Tutkimukseen liittyvä aineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 10 henkilöä ja vastausten analyysissä käytettiin teoriatietoon pohjautuvaa sisällön analyysia. Tutkimusta ohjaavat kysymykset olivat: Minkälaisia kokemuksia diakoniatyöntekijöillä on psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja niiden vaikutuksista diakoniatyöntekijän työssäjaksamiseen? Minkälaisia kokemuksia diakonityöntekijöillä on esihenkilön roolista työntekijän työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemisen ja ylläpitämisen kannalta ja miten diakoniatyöntekijän työssäjaksamista ja työhyvinvointia tulisi kehittää jatkossa? Tutkimuksesta saatujen vastauksien perusteella voidaan todeta, että aineistosta nousivat esille hyvin samankaltaiset asiat, joita on jo nähtävillä käytettävissä olevissa tutkimuksissa ja jo olemassa olevassa kirjallisuudessa. Vaikka työtä lähtökohtaisesti kuvailtiin raskaaksi, oli vastauksista nähtävissä myös työssäjaksamiseen liittyvien voimavarajoen tärkeys ja merkitys työhyvinvointiin. Esihenkilötyöhön kaivattiin selkeyttämistä ja työyhteisö tasolla toivottiin tasa-arvoisuuden tunteen lisäämistä. Työstä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää esihenkilötyön kehittämisessä sekä yleisesti työhyvinvoinnin kehittämisessä kokonaisvaltaisesti työyhteisötasolla. Avainsanat Työhyvinvointi, kehittäminen, johtaminen Sivut 1–49 ja liitteitä 1

The purpose of this thesis was to find out the experiences of diaconia workers about psychosocial load factors and their effect on well-being at work. The aim of the thesis was to produce information about the psychosocial stress factors of diakonia workers and the support they receive from their supervisors in order to support well-being at work. The task uses images that the researchers have created from the results obtained from the answers. The thesis was carried out as a qualitative study, in cooperation with the Diakonia Association. The material related to the study was collected using an electronic survey. 10 people responded to the survey, and content analysis based on theoretical knowledge was used in the analysis of the answers. The questions guiding the research were: What kind of experiences do diaconia workers have withpsychosocial load factors and their effects on diaconia workers' ability to work? What kind of experiences do deacon workers have with the role of a supervisor in terms of supporting and maintaining the employee's ability to work and well-being at work, and how should the ability to work and well-being of the deacon worker be developed in the future? Based on the answers received from the research, it can be stated that very similar issues emerged from the material, which can already be seen in the available studies and in the already existing literature. Although the work was initially described as heavy, the answers also showed the importance and significance of the resources related to being at work for well-being at work. Clarification was needed for front-line work, and at the level of the work community, it was hoped to increase the sense of equality. The results obtained from the work can be utilized in the development of front-line work and generally in the development of work well-being comprehensively at the work community level.

Keywords Well-being at work, development, management

Pages 1–58 and Appendices 1