Työhyvinvoinnin kartoittaminen ja kehittäminen Scandic Paasin ja Scandic Hakaniemen vastaanotossa

Abstract

Työhyvinvointi ja sen edistäminen kuuluu yksilön lisäksi myös työnantajalle, sekä koko työyhteisölle. Työhyvinvointi aiheena on aina ajankohtainen, mutta erityisesti nykypäivänä sen tärkeys organisaatiossa on korostunut entisestään. Työnantajat haluavat oppia tuntemaan työntekijänsä yhä syvemmin, keskittyen samalla rakentamaan koko työyhteisön kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Nykykäsityksen mukaan työhyvinvoinnin täytyisi kuulua jokaisen työntekijän perusoikeuksiin työpaikalla.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Scandic Hotels Oy:n Scandic Paasin ja Scandic Hakaniemen toimipisteille, joiden vastaanotossa työskentelee yhtenäinen henkilöstö. Tutkimuksen pääongelma oli: ”Millaiseksi Scandic Paasin ja Scandic Hakaniemen vastaanoton henkilökunta kokee oman työhyvinvointinsa?” Alaongelmilla yritettiin selvittää, millaiset tekijät työympäristössä vaikuttavat työhyvinvointiin eniten ja kuinka työhyvinvointia voidaan kehittää ja ylläpitää.

Tutkimuksen tietoperusta jaettiin kahden pääluvun alle. Ensimmäisessä pääluvussa keskityttiin työhyvinvoinnin määritelmiin, osa-alueisiin, sekä esiteltiin työhyvinvoinnin portaat -malli. Tietoperustan toinen pääluku keskittyi työhyvinvoinnin edistämiseen niin yksilön, kuin myös työnantajan näkökulmasta.

Työ toteutettiin tutkimustyyppisenä työnä käyttäen sekä kvantitatiivista, että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineiston kerääminen toteutettiin Webropol-ohjelmalla luodun kyselylomakkeen avulla, joka sisälsi monivalintakysymyksiä, avoimia kysymyksiä sekä väittämiä. Kysymykset olivat jaettu kuuden eri teeman alle, jotka olivat taustakysymysten lisäksi fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen työhyvinvointi, sekä työhyvinvoinnin kehittäminen. Kysely toteutettiin syksyllä 2023 ja kyselyn vastausprosentti oli 60 %.

Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että vastaajat kokivat työhyvinvointinsa pääosin hyväksi, mutta kehityskohteita kuitenkin löytyi jokaisesta työhyvinvoinnin osa-alueesta. Jokainen työntekijä pystyisi kehittämään oman työyhteisönsä hyvinvointia yksinkertaisillakin teoilla, kuten auttamalla, kuuntelemalla ja kannustamalla työkavereitaan. Tuloksista voitiin myös havaita, että erityisesti johdolta on kaivattu tehokkaampaa sisäistä viestintää, sekä enemmän tukea ja ymmärrystä työntekijöitä ja heidän tekemää työtä kohtaan. Tutkimuksen tuloksena syntyi kattavasti kehittämisehdotuksia vastauksissa havaittuihin kehityskohteisiin.

Jatkotutkimusehdotuksena toimeksiantajalle ilmeni kehityskeskustelujen laajentaminen ja monipuolistaminen. Kehityskeskusteluja tulisi pitää säännöllisesti ja niissä olisi tärkeää käydä läpi työntekijöiden omaa vointia ja tuntemuksia. Tätä kautta päästään kartoittamaan työhyvinvoinnin nykytilaa sekä myös seuraamaan onko kehittämisehdotuksia otettu käytäntöön ja ylläpidetty riittävästi.