ADHD hos unga vuxna - en kvalitativ intervjustudie
Rosendahl, Elin; Ollqvist, Matilda (2023)
Rosendahl, Elin
Ollqvist, Matilda
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112230887
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112230887
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kertoo nuorista aikuisista, joilla on ADHD diagnoosi. Tutkimuksen tarkoitus on kasvattaa tietoa sairaanhoitajien keskuudessa, ADHD diagnoosista nuorilla aikuisilla. Tämä on toteutettu tutustumalla heidän arkeensa diagnoosin kanssa, sekä samalla löytäen asioita, jotka voivat tukea ja parantaa heidän hyvinvointiaan. Aihe valikoitui herättämään lisää yksityiskohtaista tietoa diagnoosista, koska yhä useampi saa diagnoosin jo nuorena. Monet elävät siinä uskossa, että ADHD on sitä, ettei pysty istumaan paikoillaan, mutta todellisuudessa se on paljon muutakin.
Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista menetelmää sisältäen puolistrukturoituja haastatteluja. Vapaaehtoisiin haastatteluihin osallistu kahdeksan yli 18 vuotta vanhaa henkilöä. Kaikki osallistujat ovat opiskelleet ADHD diagnoosin kanssa. Haastatteluissa osallistujat kertoivat omista haasteistaan sekä, tuen tarpeesta.
Teoreettisenä lähtökohtana on käytetty Aaron Antonowskyn ”KASAM” teoriaa. Tutkimuksen tulos on jaettu kahteen pääkategoriaan, joissa on alakategorioita. Tuloksessa esiintyy osallistujien eri haasteita arjessa kuin koulussa. Osallistujat jakavat monia haasteita, mutta heidän välillään on myös eroavaisuuksia. Osallistujat kertovat myös saaduista tuista koulun, terveydenhuollon ja omaisten kautta sekä tuista, joita he toivoisivat saavansa.
Tulos todistaa, että yhteiskunnalle tulisi saada enemmän tietoa aiheesta, varsinkin aloille, jotka ovat tekemisissä ja vastuussa nuorten hyvinvoinnista. Erityisesti kouluissa opettajien keskuudessa, tieto ADHD diagnoosista ja sen vaikutuksista, helpottaisi opettajan ymmärrystä ADHD oppilasta kohtaan. Tieto olisi myös tärkeää hoitoaloilla, jotta oikea apu, tuki ja kannustus tulisi käyttöön oikealla tavalla diagnoosin omaaville.
Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista menetelmää sisältäen puolistrukturoituja haastatteluja. Vapaaehtoisiin haastatteluihin osallistu kahdeksan yli 18 vuotta vanhaa henkilöä. Kaikki osallistujat ovat opiskelleet ADHD diagnoosin kanssa. Haastatteluissa osallistujat kertoivat omista haasteistaan sekä, tuen tarpeesta.
Teoreettisenä lähtökohtana on käytetty Aaron Antonowskyn ”KASAM” teoriaa. Tutkimuksen tulos on jaettu kahteen pääkategoriaan, joissa on alakategorioita. Tuloksessa esiintyy osallistujien eri haasteita arjessa kuin koulussa. Osallistujat jakavat monia haasteita, mutta heidän välillään on myös eroavaisuuksia. Osallistujat kertovat myös saaduista tuista koulun, terveydenhuollon ja omaisten kautta sekä tuista, joita he toivoisivat saavansa.
Tulos todistaa, että yhteiskunnalle tulisi saada enemmän tietoa aiheesta, varsinkin aloille, jotka ovat tekemisissä ja vastuussa nuorten hyvinvoinnista. Erityisesti kouluissa opettajien keskuudessa, tieto ADHD diagnoosista ja sen vaikutuksista, helpottaisi opettajan ymmärrystä ADHD oppilasta kohtaan. Tieto olisi myös tärkeää hoitoaloilla, jotta oikea apu, tuki ja kannustus tulisi käyttöön oikealla tavalla diagnoosin omaaville.