ADHD hos unga vuxna - en kvalitativ intervjustudie

Abstract

Detta arbete handlar om ADHD hos unga vuxna. Syftet med studien är att få bättre kunskap som sjukskötare om ADHD bland unga vuxna. Genom att bekanta oss med deras vardag med diagnosen, men även hitta vad som kan stödja och förbättra deras välbefinnande. Ämnet valdes för att uppmärksamma diagnosen, eftersom allt fler får diagnosen i ung ålder, men även för att få bättre kunskap om diagnosen.

Studien är en kvalitativ metod med semistrukturerade intervjuer. I studien har 8 stycken frivilliga deltagare deltagit, alla över 18 år. Alla deltagare har studerat med ADHD diagnos. I intervjuerna berättar deltagarna om sina upplevelser, utmaningar och behovet av stöd.

Som teoretisk utgångspunkt har Aaron Antonowskys teori KASAM valts. Resultatet är indelat i två huvudkategorier med underkategorier. I resultatet framkommer det att deltagarna upplever flera olika utmaningar i vardagen men även i skolan. Många utmaningar är gemensamma för deltagarna, men olikheter framkommer. Deltagarna berättar om vilket stöd de har velat få och vilket stöd de fått från både social- och hälsovården, skola och närstående.

Samhället borde ha mera kunskap om ämnet. Speciellt i yrken som har ansvar över ungas välbefinnande. Specifikt i skolan skulle det underlätta om lärarna har mera kunskap om ADHD vilket i sin tur skulle underlätta förståelsen för personen med diagnosen, men även inom vården för att kunna hjälpa och stötta dem på bästa sätt.

Tämä opinnäytetyö kertoo nuorista aikuisista, joilla on ADHD diagnoosi. Tutkimuksen tarkoitus on kasvattaa tietoa sairaanhoitajien keskuudessa, ADHD diagnoosista nuorilla aikuisilla. Tämä on toteutettu tutustumalla heidän arkeensa diagnoosin kanssa, sekä samalla löytäen asioita, jotka voivat tukea ja parantaa heidän hyvinvointiaan. Aihe valikoitui herättämään lisää yksityiskohtaista tietoa diagnoosista, koska yhä useampi saa diagnoosin jo nuorena. Monet elävät siinä uskossa, että ADHD on sitä, ettei pysty istumaan paikoillaan, mutta todellisuudessa se on paljon muutakin.

Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista menetelmää sisältäen puolistrukturoituja haastatteluja. Vapaaehtoisiin haastatteluihin osallistu kahdeksan yli 18 vuotta vanhaa henkilöä. Kaikki osallistujat ovat opiskelleet ADHD diagnoosin kanssa. Haastatteluissa osallistujat kertoivat omista haasteistaan sekä, tuen tarpeesta.

Teoreettisenä lähtökohtana on käytetty Aaron Antonowskyn ”KASAM” teoriaa. Tutkimuksen tulos on jaettu kahteen pääkategoriaan, joissa on alakategorioita. Tuloksessa esiintyy osallistujien eri haasteita arjessa kuin koulussa. Osallistujat jakavat monia haasteita, mutta heidän välillään on myös eroavaisuuksia. Osallistujat kertovat myös saaduista tuista koulun, terveydenhuollon ja omaisten kautta sekä tuista, joita he toivoisivat saavansa.

Tulos todistaa, että yhteiskunnalle tulisi saada enemmän tietoa aiheesta, varsinkin aloille, jotka ovat tekemisissä ja vastuussa nuorten hyvinvoinnista. Erityisesti kouluissa opettajien keskuudessa, tieto ADHD diagnoosista ja sen vaikutuksista, helpottaisi opettajan ymmärrystä ADHD oppilasta kohtaan. Tieto olisi myös tärkeää hoitoaloilla, jotta oikea apu, tuki ja kannustus tulisi käyttöön oikealla tavalla diagnoosin omaaville.

This work is about ADHD in young adults. The purpose of the study is to gain better knowledge as nurses about ADHD among young adults. By getting to know their everyday life with the diagnosis, but also finding what can support and improve their well-being.

The topic was chosen to draw attention to the diagnosis, as more and more people are diagnosed at a young age, but also to gain better and more detailed knowledge of the diagnosis. The study is a qualitative method with semi-structured interviews. Eight voluntary participants took part in the study, all over the age of 18. All participants have studied with an ADHD diagnosis. In the interviews, the participants talk about their challenges and the need for support.

As a theoretical point of departure, Aaron Antonowsky's theory KASAM has been chosen. The result is divided into two main categories with subcategories. The results show that the participants experience several different challenges in everyday life but also in school. Many challenges are common to the participants, but differences emerge. The participants talk about what support they have wanted and what support they have received from both social and health care, school and relatives.

Society should have more knowledge about the subject. Especially in professions that have responsibility for the well-being of young people. Specifically in school, it would help if the teachers had more knowledge about ADHD, which in turn would facilitate understanding of the person with the diagnosis, but also in healthcare to be able to help and support them in the best way.