”NO ITSEASIASSA TURVAKIELTO ON VAIKUTTANUT AIKA MONEEN ASIAAN MITÄ EI OLE OSANNUT OLLENKAAN ODOTTAA.”: turvakiellon vaikutukset sosiaalialan ammattilaisen elämään.
Helander, Inga (2023)
Helander, Inga
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331225
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia turvakiellon ottamisella on sosiaalialan ammattilaisten elämään. Turvakiellolla voi rajoittaa henkilötietojen luovutusta väestötietojärjestelmästä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n kanssa. Turvakielto on osa turvakodeissa tehtävää asiakastyötä, ja työntekijöillä voi työnsä luonteen vuoksi olla tarve henkilötietojen suojaamiseen. Kiellon vaikutuksista hakijan arkielämään ei kuitenkaan ole selkeää ja luotettavaa tietolähdettä, jotta henkilökunta voisi vastata asiakkaiden esittämiin kysymyksiin. Tiedon puutteen vuoksi on vaikea objektiivisesti vertailla turvakiellon hyötyjä ja haittoja työntekijän henkilökohtaisen ratkaisun tukena tai antaa luotettavaa tietoa asiakkaille turvakiellon vaikutuksista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa turvakiellon vaikutuksista sosiaalialan ammattilaisen päätöksen teon tueksi, siitä, onko turvakiellon hakeminen hyödyllistä ja kuinka paljon se tuo rajoituksia elämään. Opinnäytetyö oli sekä toiminnallinen ja tutkimuksellinen.
Tietoperusta koostui Digi- ja väestötietoviraston asiantuntijahaastattelusta, turvakiellon lakipohjasta, turvakiellon tarkoituksesta sekä sen riittävyydestä yksinään turvaamaan henkilötietoja. Sosiaalialan ammattilaisuutta tarkastellaan opinnäytetyössä asiantuntijuuden ja ammattitaidon termien näkökulmasta, minkä lisäksi avataan tähän liittyvää etiikkaa. Aineisto kerättiin haastattelemalla Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n työntekijöitä sekä Sosionomien uraverkosto -Facebook ryhmästä rekrytoituja ihmisiä. Haastatteluja tehtiin yhteensä kahdeksan ja aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Sanatarkan litteroinnin jälkeen aineisto luokiteltiin ylä- ja alaluokkiin. Yläluokkia muodostui kuusi: koettu turva, vaikutukset talouteen, vaikutukset palveluissa asioimiseen, vaikutukset muuhun vapaa-aikaan, vaikutukset perheeseen ja läheisiin sekä vaikutukset työhön ja opiskeluun.
Turvakiellon vaikutuksia sosiaalialan ammattilaisen elämään löytyi aineistosta yhteensä 101, joista luokittelun avulla muodostui 44 erilaista vaikutusta. Eniten turvakielto vaikutti sosiaalialan ammattilaisten palveluissa asiointiin ja muuhun vapaa-aikaan. Vähiten taas perheisiin ja läheisiin sekä työhön ja opiskeluun. Kuvauksia turvakiellosta koetusta turvasta tuli aineistosta esille 11, joista viisi kertoi siitä, ettei turvakielto ollut tuonut sellaista turvaa, jota kiellon ottaja oli ajatellut. Loput kuusi kuvausta taas kertoi siitä, että koettu turva oli vastannut tai ylittänyt odotukset turvakiellosta. Tietoperustan luominen oli haastavaa, sillä aiheesta ei löytynyt yhtään aikaisempaa tutkimusta. Siksi aihetta on tarpeen tutkia lisää. Tutkimusta kaivataan erityisesti tavallisten kansalaisten näkökulmasta niin, että tulokset saatetaan heille saavutettavaan muotoon. Opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen voisi liittää osaksi perehdytyskansiota, jotta koko henkilökunnalla on ajankohtaista tietoa turvakiellosta niillä aloilla, joissa turvakielto liittyy päivittäiseen asiakastyöhön. Tutkimuksen tulosten pohjalta luotiin tulostettava esite asiakastyön tueksi. The non-disclosure for personal safety reasons can be used to restrict the disclosure of personal data from the Population Information System. The purpose of the thesis was to establish what kind of effects it has on the lives of social work professionals. The non-disclosure is part of the daily customer work in the shelter for victims of intimate partner violence and employees may feel the need to protect personal data due to the nature of their work This thesis was carried out in collaboration with Tampere ensi- ja turvakoti ry. There is not enough reliable information about the effects of the non-disclosure for the staff to answer the customers’ questions. Due to the lack of information, it is difficult to objectively compare the pros and cons of non-disclosure to support an employee's personal decision. The aim of the thesis was to produce information on the effects of non-disclosure to support social work professionals' decision-making. The thesis was both practice-based and research-based.
The knowledge base consists of an expert interview with the Digital and Population Data Services Agency, the legal basis of non-disclosure for personal safety reasons, the meaning of non-disclosure and its adequacy in safeguarding personal data. The term social work professional is approached through the terms of expertise and professionalism, in addition to which, ethics related to social work professionalism is discussed. The research material was gathered by interviewing the employees of Tampere mother and child home and shelter and people recruited from a Facebook group called Sosionomien uraverkosto. A total of eight interviews were conducted and the research data were analyzed using content analysis. After a verbatim transcription, the research material was categorized into superclasses and subclasses. There were six superclasses: perceived security, effects on people’s economy, effects on being a client in different services, effects on other free time, effects on family and close relationships and the effects on work and studies.
A total of 101 effects were found in the data, of which 44 different effects were formed through categorization. The non-disclosure order had the greatest impact on the usage of services and other leisure time, and least to families and loved ones, as well as work and studies. A total of 11 descriptions of the perceived safety of non-disclosure were revealed, five of which indicated that the non-disclosure order had not provided the kind of safety that the taker had intended. The remaining six descriptions indicated that the perceived safety had met or exceeded the expectations of non-disclosure for personal safety reasons. Creating a knowledge base was challenging because there were no prior studies. Therefore, it is important to study the topic further. Research is particularly needed from the perspective of ordinary citizens. The thesis results could be included as a part of the induction folder so that the entire staff has up-to-date information on non-disclosure for personal safety in the fields where non-disclosure is part of daily client work. Based on the results, a printable brochure was created to be used in client work.
Tietoperusta koostui Digi- ja väestötietoviraston asiantuntijahaastattelusta, turvakiellon lakipohjasta, turvakiellon tarkoituksesta sekä sen riittävyydestä yksinään turvaamaan henkilötietoja. Sosiaalialan ammattilaisuutta tarkastellaan opinnäytetyössä asiantuntijuuden ja ammattitaidon termien näkökulmasta, minkä lisäksi avataan tähän liittyvää etiikkaa. Aineisto kerättiin haastattelemalla Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n työntekijöitä sekä Sosionomien uraverkosto -Facebook ryhmästä rekrytoituja ihmisiä. Haastatteluja tehtiin yhteensä kahdeksan ja aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Sanatarkan litteroinnin jälkeen aineisto luokiteltiin ylä- ja alaluokkiin. Yläluokkia muodostui kuusi: koettu turva, vaikutukset talouteen, vaikutukset palveluissa asioimiseen, vaikutukset muuhun vapaa-aikaan, vaikutukset perheeseen ja läheisiin sekä vaikutukset työhön ja opiskeluun.
Turvakiellon vaikutuksia sosiaalialan ammattilaisen elämään löytyi aineistosta yhteensä 101, joista luokittelun avulla muodostui 44 erilaista vaikutusta. Eniten turvakielto vaikutti sosiaalialan ammattilaisten palveluissa asiointiin ja muuhun vapaa-aikaan. Vähiten taas perheisiin ja läheisiin sekä työhön ja opiskeluun. Kuvauksia turvakiellosta koetusta turvasta tuli aineistosta esille 11, joista viisi kertoi siitä, ettei turvakielto ollut tuonut sellaista turvaa, jota kiellon ottaja oli ajatellut. Loput kuusi kuvausta taas kertoi siitä, että koettu turva oli vastannut tai ylittänyt odotukset turvakiellosta. Tietoperustan luominen oli haastavaa, sillä aiheesta ei löytynyt yhtään aikaisempaa tutkimusta. Siksi aihetta on tarpeen tutkia lisää. Tutkimusta kaivataan erityisesti tavallisten kansalaisten näkökulmasta niin, että tulokset saatetaan heille saavutettavaan muotoon. Opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen voisi liittää osaksi perehdytyskansiota, jotta koko henkilökunnalla on ajankohtaista tietoa turvakiellosta niillä aloilla, joissa turvakielto liittyy päivittäiseen asiakastyöhön. Tutkimuksen tulosten pohjalta luotiin tulostettava esite asiakastyön tueksi.
The knowledge base consists of an expert interview with the Digital and Population Data Services Agency, the legal basis of non-disclosure for personal safety reasons, the meaning of non-disclosure and its adequacy in safeguarding personal data. The term social work professional is approached through the terms of expertise and professionalism, in addition to which, ethics related to social work professionalism is discussed. The research material was gathered by interviewing the employees of Tampere mother and child home and shelter and people recruited from a Facebook group called Sosionomien uraverkosto. A total of eight interviews were conducted and the research data were analyzed using content analysis. After a verbatim transcription, the research material was categorized into superclasses and subclasses. There were six superclasses: perceived security, effects on people’s economy, effects on being a client in different services, effects on other free time, effects on family and close relationships and the effects on work and studies.
A total of 101 effects were found in the data, of which 44 different effects were formed through categorization. The non-disclosure order had the greatest impact on the usage of services and other leisure time, and least to families and loved ones, as well as work and studies. A total of 11 descriptions of the perceived safety of non-disclosure were revealed, five of which indicated that the non-disclosure order had not provided the kind of safety that the taker had intended. The remaining six descriptions indicated that the perceived safety had met or exceeded the expectations of non-disclosure for personal safety reasons. Creating a knowledge base was challenging because there were no prior studies. Therefore, it is important to study the topic further. Research is particularly needed from the perspective of ordinary citizens. The thesis results could be included as a part of the induction folder so that the entire staff has up-to-date information on non-disclosure for personal safety in the fields where non-disclosure is part of daily client work. Based on the results, a printable brochure was created to be used in client work.