Varhaiskasvattajan omien tunnetaitojen merkitys työssä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaisiksi varhaiskasvattajat kokevat omat tunnetaitonsa. Tavoitteena oli lisätä varhaiskasvattajien ymmärrystä omien tunnetaitojen tunnistamisen merkityksellisyydestä sekä tarjota keinoja tunnetaitojen kehittämiseen. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten varhaiskasvattajat kuvaavat työhönsä liittyviä tunteita ja omia tunnetaitojaan, millaiset tilanteet haastavat heidän tunteiden hallintaansa ja millaisia keinoja heillä on tunteiden säätelyyn. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään pirkanmaalaisen kaupungin kanssa, joka järjesti osalle kaupungin varhaiskasvattajista tunnetaitokoulutuksen.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä kyselytutkimuksena. Osa kysymyksistä oli avoimia, jolloin saatiin myös kvalitatiivisia eli laadullisia tuloksia. Opinnäytetyöhön sisältyi kaksi sähköistä kyselylomaketta, jotka lähetettiin 45 henkilölle. Alkukysely lähetettiin vastaajille viikkoa ennen koulutuksen alkua ja loppukysely lähetettiin samalla viikolla, kun viimeiset koulutuspäivät olivat.

Tulosten perusteella varhaiskasvattajat kokivat yleisesti tunnetaitonsa hyviksi, mutta silti jokainen vastaaja toivoi saavansa lisäkoulutusta ja -materiaaleja aiheeseen liittyen. Vastaajat nimesivät yhteensä 54 erilasta työhön liittyvää tunnetta, joista suurempi osa oli positiivisia, mutta myös negatiivisia tunteita mainittiin useasti. Lähes jokainen vastaaja kertoi väsymyksen vaikuttavan tunteiden hallintaan. Vastaajat kuvasivat hyvin omaa toimintaansa erilaisissa tilanteissa, mutta monet jättivät mainitsematta, millaisia tunteita heissä heräsi. Tunnetaitojen tutkiminen on haastavaa tunteiden kokemuksellisuuden vuoksi, mutta aiheena se on erittäin tärkeä. Jatkotutkimusehdotuksia ovat esimerkiksi varhaiskasvattajien toiminnan havainnointi työelämässä ja haastattelututkimuksen teko, jolloin kokemusta tunnetaidoista pystyttäisiin tutkimaan vielä laajemmin.

The purpose of this thesis was to map out how early childhood educators perceived their emotional skills. The aim was to increase the educators' understanding about the importance of identifying one’s emotional skills and to provide ways to develop emotional skills. The research questions were 1) How the early childhood educators describe their work-related emotions and their emotional skills, 2) What kind of situations challenge the early childhood educators’ emotional control and 3) What tools the early childhood educators have to their emotional regulation? The thesis was carried out in cooperation with a city in Pirkanmaa, which organized training about emotional skills to some of the city’s educators.

The study was quantitative but there were also open-ended questions, so the results were also qualitative. There were two separate online surveys which were sent to the people that participated in the training. The initial survey was sent before the training started, and the final survey was sent during the last training days.

The results show that the educators found their emotional skills to be good in general, yet every one of them hoped to receive additional training and materials. The respondents named both positive and negative work-related emotions. Studying emotional skills is challenging because everyone has personal experience about emotions, but it is a very important subject. Further research suggestions could include observing the activities of the early childhood educators in working life and conducting an interview research.