Etänä tehtävä hoidon tarpeen arviointi sairaanhoitajan kokemana : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Hoidon tarpeen arviointia tehdään tulevaisuudessa yhä enemmän etänä sekä digitaalisia palveluja hyödyntäen. Myös terveydenhuoltolain muutos lisää entisestään tarvetta kehittää etänä tehtävää hoidon tarpeen arviointia, ja sairaanhoitajia tullaan tarvitsemaan yhä enemmän tähän työhön.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien kokemuksia etänä tehtävästä hoidon tarpeen arvioinnista. Opinnäytetyön tavoitteena oli kirjallisuuskatsauksen avulla lisätä tietoisuutta etänä tehtävän hoidon tarpeen arvioinnista sairaanhoitajan kokemana.

Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku tehtiin sähköisistä tietokannoista, ja mukaan valikoitui 15 alkuperäistutkimusta. Valitut tutkimukset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla, minkä avulla muodostettiin seitsemän yläluokkaa sairaanhoitajien kokemuksista etänä tehtävästä hoidon tarpeen arvioinnista

Opinnäytetyön tuloksissa ilmeni sekä hoidon tarpeen arviointia vaikeuttavia että edistäviä tekijöitä. Vaikeuttavia tekijöitä olivat esimerkiksi näköyhteyden puuttuminen ja potilaiden epäasiallinen käytös. Edistäväksi tekijäksi koettiin sanattoman viestinnän hyödyntäminen. Kommunikaatiotaitojen tärkeys nousi vahvasti esiin, kuten myös työhön ohjattujen resurssien vähyys sekä työn vaikutukset henkiseen hyvinvointiin. Sairaanhoitajat kokivat usein epävarmuutta tehdessään hoidon tarpeen arviointia etänä. Lisäksi organisaation tuki ja odotukset vaikuttivat sairaanhoitajien kokemuksiin etänä tehtävästä hoidon tarpeen arvioinnista. Kliinisten päätöksenteon tukijärjestelmien hyödyntämisestä saatiin vaihtelevia tuloksia. Ne koettiin erittäin hyödyllisiksi apuvälineiksi, mutta toisaalta monimutkaisiksi ja työtä rajoittaviksi.

Tuloksia on mahdollista hyödyntää etänä hoidon tarvetta arvioivien sairaanhoitajien työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä ja parantamisessa. Sairaanhoitajien kokemuksia on syytä tutkia Suomessa lisää. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään myös sairaanhoitajien kokemuksien selvittämistä chat-palvelun käytöstä hoidon tarpeen arvioinnissa.

There will be increased need for remote assessment of the need for care. The recent changes in healthcare law will further increase the need for nurses and assessing the need for care remotely.

The purpose of this study was to gather information about the nurses’ experiences of remote assessment of the need for care. The aim was to increase awareness of remote assessment of the need for care as experienced by the nurses. The study was conducted as a descriptive literature review. The data were collected from electronic databases and collected data were analyzed by inductive content analysis.

The results of the study revealed both factors that hinder and promote the assessment of the need for care. For example, the lack of visual information or calls from agitated or rude callers was perceived as a factor complicating the assessment of the need for care. Effective communication skills were identified as a crucial component of remote care assessment. The work was found to affect the nurses’ mental well-being and nurses often felt uncertainty. The shortage of allocated resources was perceived as a hindering factor. The outcomes of computer decision support systems exhibited variability, being viewed as valuable tools by some but also as complicating and potentially restrictive in their work.

The results can be used to develop and improve workflow and well-being of nurses who assess the need for care remotely. There is increased need to study nurses’ experiences of remote assessment of the need for care in Finland. Further research is needed to explore nurses' experiences with chat services in assessment of the need for care.