Inklusiivisen varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutoksen johtaminen

Abstract

Varhaiskasvatuslain muutos ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivitys vuonna 2022 toi muutoksia lapsen tuen järjestämiseen varhaiskasvatuksessa ja toimintakulttuurin kehittämiseen inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa varhaiskasvatuksen inklusiivisen toimintakulttuurin nykytilaa, haasteita ja kehittämistarpeita. Tavoitteena oli tuottaa tietoa inklusiivisen varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin nykytilasta, haasteista ja kehittämiskohteista sekä tuottaa kehittämisehdotuksia inklusiivisen toimintakulttuurin johtamisen tueksi. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten varhaiskasvatuksen erityisopettajat kuvaavat inklusiivisen toimintakulttuurin nykytilaa. 2. Minkälaisia kehittämistarpeita varhaiskasvatuksen erityisopettajat näkevät tällä hetkellä inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. 3. Minkälaisia näkökulmia varhaiskasvatuksen erityisopettajat esittävät huomioitavaksi inklusiivisen varhaiskasvatuksen toimintakuluttuurin muutoksen johtamisessa.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui kuusi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla tai vaihtoehtoisesti avoimella kyselyllä, johon vastattiin esseevastauksilla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.

Tutkimustuloksista nousee esille inkluusiokäsitteen ymmärtämisen vaikutus inkluusion tämänhetkiseen toteutumiseen ja inklusiivisen toimintakulttuurin muutoksen johtamiseen. Toimintakulttuurin muutos edellyttää yhteisen ymmärryksen ja muutostahdon luomista työyhteisön arvopohjakeskusteluiden kautta. Muutos vaatii henkilöstön monipuolista kouluttautumista ja sitoutumista inklusiivisiin periaatteisiin sekä muutokseen. Lapsen yksilöllisyyden ja tuen tarpeiden huomioimisen lisääminen on toimintakulttuurin kehittämisen tärkein tavoite.

Inklusiivisen varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämistyö on alkuvaiheessa. Tulokset antavat varhaiskasvatusalan ammattilaisille näkökulmia kehittämistyöhön. Jatkotutkimusaiheita voisi olla inklusiivisen toimintakulttuurin kehittymisen seuranta muutaman vuoden päästä ja syksyllä 2023 käyttöönotetun valtakunnallisen laatujärjestelmän Valssin vaikutus inkluusion ja lapsen osallisuuden toteutumiseen.

The amendment to the Early Childhood Education Act and the update of the Early Childhood Education Plan in 2022 brought changes to the organization of child support in early childhood education and the development of an inclusive culture. The purpose of this thesis was to map the current state, challenges, and development needs of an inclusive culture in early childhood education. The aim was to produce information on the current state, challenges, and development targets of an inclusive early childhood education culture, as well as to produce development proposals to support the management of an inclusive culture.

The study was conducted as a qualitative study and data were collected through semi-structured thematic interviews or alternatively, through an open questionnaire with essay answers. The data were analyzed using content analysis.

The research results highlight the impact of understanding the concept of inclusion on the current implementation of inclusion and the management of change in an inclusive culture. Cultural change requires the creation of a common understanding and willingness to change through community value-based discussions. Change requires diverse training for staff and commitment to inclusive principles and change. Increasing attention to a child’s individuality and support needs is the main goal of cultural development. The development work of an inclusive early childhood education culture is in its early stages. The results provide professionals in the field of early childhood education with tools for development work.