Kuulovammaisena työelämässä : sisäkorvaistutetta käyttävän työkyky ja tuen tarve

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa sisäkorvaistutetta (SI) käyttävien työkyvystä sekä koetusta kuormituksesta palvelujen ja tukitoimien kehittämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kuuloliitto Ry:n kanssa, jolla on merkittävä asema kuulovammaisten kansalaisjärjestönä.

Kuulovamman tiedostaminen ja omien selviytymisstrategioiden luominen on tärkeä osa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Työssä kuulovamman aiheuttamia toimintakyvyn ongelmia voidaan lievittää teknologialla ja moniammatillisilla tukipalveluilla. Tietoa kuulovammasta ja sen vaikutuksista työkykyyn tarvitaan, jotta kuulovamman tunnistaminen sekä tuen tarve ja kuntoutus saadaan käynnistymään sitä tarvitsevalle mahdollisimman oikea-aikaisesti.

Opinnäytetyön teorian tietopohjana tarkasteltiin, minkälaisista osa-alueista sisäkorvaistutetta käyttävän henkilön työkyky koostuu ja minkälaista kuormitusta työkykyyn vaikea kuulovamma aiheuttaa. Tutkimusaineisto (N=65) kerättiin verkkokyselynä. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä ja kvantitatiivisen aineiston analyysissä käytettiin SPSS-ohjelmistoa.

Kyselyn tulosten perusteella istutteen käyttäjät kokivat kuormittumista esim. kuuntelusta johtuvien haasteiden vuoksi sekä työajan-, työympäristön- ja henkilökohtaisten apuvälineiden sopimattomuuden takia. Palautumisen keinona pidettiin työajan mukauttamista ja omien voimavarojen tunnistamista, myös työn mielekkyyttä pidettiin tärkeänä. Vastaajat kokivat työkykynsä hyväksi ja tukea kaivattiin kommunikaatiotilanteisiin sekä kuulovammasta tiedottamiseen työyhteisölle.

Tulosten perusteella laadittiin kolme työkykyä tukevaa mallia. Kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) mukainen malli kuvaa SI-käyttäjän kokonaistyökykyyn vaikuttavia tekijöitä. Työn mukautusten mallia ja työkyvyn tuen tarpeen mallia voidaan hyödyntää tarvittavien työn tukitoimien arvioimisessa.

The purpose of the thesis was to produce new information on the working ability and experienced workload of cochlear implant (CI) users to develop services and support needs. The thesis was conducted in cooperation with the Finnish Hearing Association. Understanding the effect of hearing impairment is crucial. Coping strategies with hearing impairment are an important part of physical and mental wellbeing.

Both qualitative and quantitative methods were applied in the study. The data were collected through a question survey. The qualitative data were analyzed with inductive content analysis. The quantitative data were analyzed using the SPSS-software.

Results showed that (N=65) CI users experienced work strain because of the hearing challenges, working time, work environment and inappropriate personal aids. The strategies to decrease the strain came via modifying working time, by identifying personal wellbeing resources. The meaning of the work was also an important element. The experienced work ability was good. They needed support with communication and the work community needed more information about hearing impairment.

A model of CI users' holistic work ability was constructed based on the ICF frame. Based on the research result a table chart was created to show how to support CI users at work and how to evaluate the need of modifying the work.