Mielenterveyden häiriötä sairastavan aikuisen sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Marjamäki, Suvi; Mäkinen, Katri; Pekkola, Petra (2023)
Marjamäki, Suvi
Mäkinen, Katri
Pekkola, Petra
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832215
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvataan mielenterveyden häiriötä sairastavan aikuisen sosiaalisen toimintakyvyn tukemista mielenterveyshoitotyössä. Tavoitteena oli herättää kiinnostusta sekä lisätä tietämystä ja osaamista hoitotyötä tekevien ammattilaisten keskuudessa ja siten pyrkiä edistämään mielenterveyden häiriötä sairastavan sosiaalista toimintakykyä sekä tukea hänen kuntoutumistaan. Työelämäyhteytenä toimi Tampereen ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tietokannoista aineistoksi valikoitui 13 vertaisarvioitua alkuperäistutkimusta, jotka analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Tuloksista kävi ilmi, että mielenterveyshoitotyössä mielenterveyden häiriötä sairastavan aikuisen sosiaalista toimintakykyä voidaan edistää vuorovaikutuksen avulla, ammattilaisten antamalla tuella, osallistumalla hoidolliseen toimintaan sekä psykososiaalista hoitoa hyödyntämällä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ryhmäpohjaiset hoidot ja niiden antama sosiaalinen tuki, ammattilaisten osaaminen sekä yksilön oma aktiivisuus edistävät mielenterveyden häiriötä sairastavan sosiaalista toimintakykyä. Tulevaisuudessa voitaisiin tutkia aihetta enemmän sairaanhoitajan näkökulmasta ja käsitellä tutkimuksissa sosiaalista toimintakykyä kokonaisvaltaisemmin. Lisäksi voitaisiin selvittää eroja ryhmä- ja yksilöhoitomuotojen tehokkuudessa sosiaalisen toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tietokannoista aineistoksi valikoitui 13 vertaisarvioitua alkuperäistutkimusta, jotka analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Tuloksista kävi ilmi, että mielenterveyshoitotyössä mielenterveyden häiriötä sairastavan aikuisen sosiaalista toimintakykyä voidaan edistää vuorovaikutuksen avulla, ammattilaisten antamalla tuella, osallistumalla hoidolliseen toimintaan sekä psykososiaalista hoitoa hyödyntämällä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ryhmäpohjaiset hoidot ja niiden antama sosiaalinen tuki, ammattilaisten osaaminen sekä yksilön oma aktiivisuus edistävät mielenterveyden häiriötä sairastavan sosiaalista toimintakykyä. Tulevaisuudessa voitaisiin tutkia aihetta enemmän sairaanhoitajan näkökulmasta ja käsitellä tutkimuksissa sosiaalista toimintakykyä kokonaisvaltaisemmin. Lisäksi voitaisiin selvittää eroja ryhmä- ja yksilöhoitomuotojen tehokkuudessa sosiaalisen toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta.