Kenen ääni kuuluu kristillisissä lehdissä Suomessa?
Koivula, Susanna (2023)
Koivula, Susanna
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832314
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin sitä, kenen ääni kuului kristillisissä sanoma- ja aikakausilehdissä eli keitä juttuihin haastateltiin ja siteerattiin. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, millaisista aiheista kristillisissä lehdissä kirjoitettiin ja mitkä olivat yleisimmät juttutyypit. Työssä tarkasteltiin kuutta lehteä, jotka olivat Kotimaa, Kirkko ja kaupunki, RV, Sana, Uusi Tie ja Hyvä Sanoma. Lehtien levikkien koot ja ilmestymistiheydet erosivat toisistaan. Lehtien taustayhteisöt ja lukijakunta edustivat joko Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa herätysliikkeineen tai helluntai ja vapaiden suuntien seurakuntia, lehdestä riippuen.
Aineisto koostui kuuden kristillisen lehden neljästä eri numerosta, jotka oli julkaistu vuosina 2020–2023.Numerot valittiin satunnaisessa järjestyksessä. Analysoitavia juttuja oli 499.Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin sisällönanalyysiä. Jokaisesta jutusta täytettiin oma Webropol-lomake.
Työn tietoperustassa tarkasteltiin uskontolukutaidon merkitystä toimittajille sekä uskontojen näkymistä Pohjoismaisissa ja kotimaisissa sanomalehdissä. Uskontolukutaidolla tarkoitettiin uskonnon roolin ymmärtämistä yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan elämässä. Uskontolukutaitoon sisältyi myös kyky tarkastella kriittisesti uskontoihin liittyvää vallankäyttöä ja sitä, ketkä toimivat uskonnon ääninä. Analyysin tuloksia arvioitiin uskontolukutaidon näkökulmasta.
Kristillisissä lehdissä uskonnon ääninä toimivat uskonnollisten yhteisöjen johtajat, kulttuurialan ihmiset sekä eri taustoista tulevat yksilöt, joille kristillinen usko oli usein tärkeä osa identiteettiä. Kristilliset lehdet haastattelivat ja siteerasivat monia eri ammattiryhmien edustajia. Heistä valtaosa oli työikäisiä suomalaisia. Miehiä haastateltiin hieman enemmän kuin naisia. Siteeratuista miehet muodostivat selkeän enemmistön. Papit, kirkkoherrat, piispat ja muusikot muodostivat isoimmat haastateltavien ryhmät, jota osaltaan selitti julkinen työ. Siteeratuissa oli haastateltavia enemmän korkean profiilin henkilöitä, kuten rauhannobelisti, pääministeri ja presidentti.
Kristillisten lehtien pääsisältöä ovat kulttuurista ja ihmisten Jumala-suhteesta kertovat jutut. Yleisimmät juttutyypit ovat ilmiö/taustajutut, henkilöjutut ja uutisjutut. Lehtien välillä on joitakin eroja siinä, keitä haastateltiin tai mistä aiheista kirjoitettiin. Osassa lehdistä oli useita uskoontulokertomuksia, kun toisissa niitä ei ollut lainkaan. Juttujen näkökulmat ja pääkirjoitusten linjaukset ja lehtien arvot erosivat merkittävästi toisistaan.
Opinnäytetyö voi palvella toimittajia, toimittajiksi opiskelevia ja kristillisten lehtien tekijöitä antamalla tietoa kristillisten lehtien sisällöistä ja mahdollisista kehittämiskohteista.
Aineisto koostui kuuden kristillisen lehden neljästä eri numerosta, jotka oli julkaistu vuosina 2020–2023.Numerot valittiin satunnaisessa järjestyksessä. Analysoitavia juttuja oli 499.Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin sisällönanalyysiä. Jokaisesta jutusta täytettiin oma Webropol-lomake.
Työn tietoperustassa tarkasteltiin uskontolukutaidon merkitystä toimittajille sekä uskontojen näkymistä Pohjoismaisissa ja kotimaisissa sanomalehdissä. Uskontolukutaidolla tarkoitettiin uskonnon roolin ymmärtämistä yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan elämässä. Uskontolukutaitoon sisältyi myös kyky tarkastella kriittisesti uskontoihin liittyvää vallankäyttöä ja sitä, ketkä toimivat uskonnon ääninä. Analyysin tuloksia arvioitiin uskontolukutaidon näkökulmasta.
Kristillisissä lehdissä uskonnon ääninä toimivat uskonnollisten yhteisöjen johtajat, kulttuurialan ihmiset sekä eri taustoista tulevat yksilöt, joille kristillinen usko oli usein tärkeä osa identiteettiä. Kristilliset lehdet haastattelivat ja siteerasivat monia eri ammattiryhmien edustajia. Heistä valtaosa oli työikäisiä suomalaisia. Miehiä haastateltiin hieman enemmän kuin naisia. Siteeratuista miehet muodostivat selkeän enemmistön. Papit, kirkkoherrat, piispat ja muusikot muodostivat isoimmat haastateltavien ryhmät, jota osaltaan selitti julkinen työ. Siteeratuissa oli haastateltavia enemmän korkean profiilin henkilöitä, kuten rauhannobelisti, pääministeri ja presidentti.
Kristillisten lehtien pääsisältöä ovat kulttuurista ja ihmisten Jumala-suhteesta kertovat jutut. Yleisimmät juttutyypit ovat ilmiö/taustajutut, henkilöjutut ja uutisjutut. Lehtien välillä on joitakin eroja siinä, keitä haastateltiin tai mistä aiheista kirjoitettiin. Osassa lehdistä oli useita uskoontulokertomuksia, kun toisissa niitä ei ollut lainkaan. Juttujen näkökulmat ja pääkirjoitusten linjaukset ja lehtien arvot erosivat merkittävästi toisistaan.
Opinnäytetyö voi palvella toimittajia, toimittajiksi opiskelevia ja kristillisten lehtien tekijöitä antamalla tietoa kristillisten lehtien sisällöistä ja mahdollisista kehittämiskohteista.