Perehdytyspolun luominen Etelä-Savon hyvinvointialueen synnytysyksikölle palvelumuotoilun keinoin
Kuitunen, Emmi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832420
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja oli Etelä-Savon hyvinvointialueen synnytysyksikkö. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää uuden kätilön perehdytyspolku palvelumuotoilun keinoin. Tavoitteena oli mahdollisimman tasalaatuinen ja laadukas perehdytys Etelä-Savon hyvinvointialueen synnytysyksikössä aloittaville kätilöille.
Opinnäytetyön menetelmäosuudessa edettiin palvelumuotoilun prosessin mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa (löydä) koottiin teoreettinen viitekehys ja järjestettiin aivoriihi kätilöille, jotka ovat viimeisimpänä olleet perehtyjiä. Vaiheessa pyrittiin selvittämään, mitä perehdytyspolun tulee sisältää. Seuraavassa (määritä) vaiheessa tutkittiin, miten perehdytyksestä saadaan tasalaatuista ja miten perehdytystä johdetaan hoitoalalla. Synnytysyksikön perehdyttäjinä toimiville kätilöille pidettiin aivoriihi ja esihenkilöille järjestettiin teemahaastattelu. Kehittämisen osuudessa koottiin perehdytyspolku edellisten vaiheiden perusteella ja järjestettiin läpikävely synnytysyksikön henkilökunnalle. Testaa-vaiheessa testattiin ensin kyselylomake esitestauksella, jonka jälkeen varsi-nainen perehdytyspolun testaus hoidettiin esittelemällä perehdytyspolku synnytysyksikön kätilöille osastotunnilla. Tämän jälkeen kaikki synnytysyksikön kätilöt saivat tutustua perehdytyspolun materiaaliin viikon ajan. Tutustumisesta kerättiin palaute kyselylomakkeella ja muokattiin perehdytyspolku lopulliseen muotoon.
Perehdytyksen sisällön on oltava tutkimusten ja aivoriihien perusteella moni-puolinen ja sen tulee sisältää erilaisia oppimismenetelmiä. Sisältöön kuuluu kirjallista materiaalia, erilaisia organisaation vaatimia koulutuksia sekä tutustumista työyhteisöön, työtiloihin, potilasmateriaaliin ja hätätilanteisiin. Lisäksi perehdytykseen kuuluu osallistuminen erilaisten hätätilanteiden simulaatioihin. Jotta perehdytys olisi laadultaan tasaista, on koko työyhteisö siitä vastuussa. Perehdytyksen tueksi luotiin perehdytyspolku, jonka avulla on helppo edetä ja tarkistaa edistyminen. Perehdytyksen johtaminen on perehdytyksen onnistumiselle merkityksellistä. Esihenkilöt resursoivat, suunnittelevat ja seuraavat perehdytystä sekä mahdollistavat perehdyttämisosaamisen kehittämisen.
Opinnäytetyön menetelmäosuudessa edettiin palvelumuotoilun prosessin mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa (löydä) koottiin teoreettinen viitekehys ja järjestettiin aivoriihi kätilöille, jotka ovat viimeisimpänä olleet perehtyjiä. Vaiheessa pyrittiin selvittämään, mitä perehdytyspolun tulee sisältää. Seuraavassa (määritä) vaiheessa tutkittiin, miten perehdytyksestä saadaan tasalaatuista ja miten perehdytystä johdetaan hoitoalalla. Synnytysyksikön perehdyttäjinä toimiville kätilöille pidettiin aivoriihi ja esihenkilöille järjestettiin teemahaastattelu. Kehittämisen osuudessa koottiin perehdytyspolku edellisten vaiheiden perusteella ja järjestettiin läpikävely synnytysyksikön henkilökunnalle. Testaa-vaiheessa testattiin ensin kyselylomake esitestauksella, jonka jälkeen varsi-nainen perehdytyspolun testaus hoidettiin esittelemällä perehdytyspolku synnytysyksikön kätilöille osastotunnilla. Tämän jälkeen kaikki synnytysyksikön kätilöt saivat tutustua perehdytyspolun materiaaliin viikon ajan. Tutustumisesta kerättiin palaute kyselylomakkeella ja muokattiin perehdytyspolku lopulliseen muotoon.
Perehdytyksen sisällön on oltava tutkimusten ja aivoriihien perusteella moni-puolinen ja sen tulee sisältää erilaisia oppimismenetelmiä. Sisältöön kuuluu kirjallista materiaalia, erilaisia organisaation vaatimia koulutuksia sekä tutustumista työyhteisöön, työtiloihin, potilasmateriaaliin ja hätätilanteisiin. Lisäksi perehdytykseen kuuluu osallistuminen erilaisten hätätilanteiden simulaatioihin. Jotta perehdytys olisi laadultaan tasaista, on koko työyhteisö siitä vastuussa. Perehdytyksen tueksi luotiin perehdytyspolku, jonka avulla on helppo edetä ja tarkistaa edistyminen. Perehdytyksen johtaminen on perehdytyksen onnistumiselle merkityksellistä. Esihenkilöt resursoivat, suunnittelevat ja seuraavat perehdytystä sekä mahdollistavat perehdyttämisosaamisen kehittämisen.