Yritysten korkoriski – korkoriskille altistuminen ja sen hallinta
Saaristomaa, Essi (2023)
Saaristomaa, Essi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832343
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia yritysten altistumista korkoriskille sekä selvittää, mitä keinoja yritykset käyttävät osana korkoriskinhallintaa. Tutkimus rajattiin koskemaan suomalaisia yrityksiä, jotka ovat listautuneina Helsingin pörssissä. Työ toteutettiin tarkastelemalla yritysten altistumista korkoriskille ja sen hallintaa vuoden 2022 vuosikertomuksien ja tilinpäätöstietojen avulla.
Teoreettinen viitekehys muodostuu korkotasoon vaikuttavien tekijöiden määrittelystä sekä korkoriskistä. Korkoriskiin liittyvä tietoperusta tarkastelee korkoriskin muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, korkoriskin vaikutuksia, korkoriskinhallintaa ja sen keinoja sekä korkojohdannaisinstrumentteja. Teoreettinen viitekehys rakentuu aiheeseen liittyvän kirjallisuuden, vertaisarvioitujen artikkeleiden ja aiheeseen erikoistuneiden toimijoiden julkaisuiden pohjalta.
Tutkimus toteutettiin dokumenttianalyysinä kvalitatiivisella tutkimusotteella, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja tutkia yritysten korkoriskin hallinnassa käyttämiä keinoja sekä ymmärtää, mitkä tekijät altistavat yritykset korkoriskille. Tutkimus perustui Helsingin pörssissä noteerattujen suomalaisten yritysten julkisesti saatavilla olevaan materiaaliin. Helsingin pörssissä noteeratuista yrityksistä valittiin tutkimukseen tarkasteltavaksi harkinnanvaraisesti näyte, joka käsitti yhteensä 12 yritystä. Tutkimusaineisto kerättiin yritysten vuoden 2022 vuosikertomuksista, eli tutkimuksessa käytettävät aineistot olivat sekundääriaineistoja.
Tutkimuksessa havaittiin jokaisen tarkastelluista yrityksistä altistuvan korkoriskille ja tiedostavan riskipositionsa. Altistuminen korkoriskille muodostui pääosin yritysten korollisten velkojen kautta. Jokaisella yrityksellä oli käytössään korkoriskin mittaamisen välineitä, joista käytetyin oli korkoriskin herkkyysanalyysi. Yrityksistä 92 prosenttia käytti tätä keinoa mitatakseen markkinakorkojen muutosten vaikutusta taloudelliseen asemaansa. Korkoriskin hallinnan keinoista käytetyin oli korollisen lainasalkun hajauttaminen kiinteä- ja vaihtuvakorkoiseen velkaan. Hajauttamista käytti 75 prosenttia yrityksistä. Korkojohdannaisia oli käytössä 58 prosentilla yrityksistä, joista 57 prosenttia hyödynsi korkojohdannaisia suojaamistarkoitukseen. Korkojohdannaisista käytetyimpiä olivat koronvaihtosopimukset. Tulosten perusteella havaittiin yritysten pyrkivän hallitsemaan korkoriskiään tehokkaasti ja aktiivisesti.
Teoreettinen viitekehys muodostuu korkotasoon vaikuttavien tekijöiden määrittelystä sekä korkoriskistä. Korkoriskiin liittyvä tietoperusta tarkastelee korkoriskin muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, korkoriskin vaikutuksia, korkoriskinhallintaa ja sen keinoja sekä korkojohdannaisinstrumentteja. Teoreettinen viitekehys rakentuu aiheeseen liittyvän kirjallisuuden, vertaisarvioitujen artikkeleiden ja aiheeseen erikoistuneiden toimijoiden julkaisuiden pohjalta.
Tutkimus toteutettiin dokumenttianalyysinä kvalitatiivisella tutkimusotteella, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja tutkia yritysten korkoriskin hallinnassa käyttämiä keinoja sekä ymmärtää, mitkä tekijät altistavat yritykset korkoriskille. Tutkimus perustui Helsingin pörssissä noteerattujen suomalaisten yritysten julkisesti saatavilla olevaan materiaaliin. Helsingin pörssissä noteeratuista yrityksistä valittiin tutkimukseen tarkasteltavaksi harkinnanvaraisesti näyte, joka käsitti yhteensä 12 yritystä. Tutkimusaineisto kerättiin yritysten vuoden 2022 vuosikertomuksista, eli tutkimuksessa käytettävät aineistot olivat sekundääriaineistoja.
Tutkimuksessa havaittiin jokaisen tarkastelluista yrityksistä altistuvan korkoriskille ja tiedostavan riskipositionsa. Altistuminen korkoriskille muodostui pääosin yritysten korollisten velkojen kautta. Jokaisella yrityksellä oli käytössään korkoriskin mittaamisen välineitä, joista käytetyin oli korkoriskin herkkyysanalyysi. Yrityksistä 92 prosenttia käytti tätä keinoa mitatakseen markkinakorkojen muutosten vaikutusta taloudelliseen asemaansa. Korkoriskin hallinnan keinoista käytetyin oli korollisen lainasalkun hajauttaminen kiinteä- ja vaihtuvakorkoiseen velkaan. Hajauttamista käytti 75 prosenttia yrityksistä. Korkojohdannaisia oli käytössä 58 prosentilla yrityksistä, joista 57 prosenttia hyödynsi korkojohdannaisia suojaamistarkoitukseen. Korkojohdannaisista käytetyimpiä olivat koronvaihtosopimukset. Tulosten perusteella havaittiin yritysten pyrkivän hallitsemaan korkoriskiään tehokkaasti ja aktiivisesti.